a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Jomppala – Jumbál (AA/SA 1998) Talo Jumbáljávri-järven länsirannalla. Samuli Aikion mukaan nimi<br />
lienee peräisin 1800-luvun alusta, jolloin saamelaistunut nimismies Johan Fredrik Högman perusti talon<br />
ja otti toiseksi vaimokseen erään Jomppasen (joka oli muutenkin Jomppasten väärti eli läheinen ystävä).<br />
Järven nimi (ks. Jumbáljávri) oli vielä Sjögrenillä (1828) Áitegoađejávri (SA 2002). Pohjoissaamea;<br />
áite = yhdysosalyhentymä sanasta áiti = aitta, goađe = genetiivimuoto sanasta goahti = kota, jávri = järvi.<br />
Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat Jumbáljávri ja Jumbálnjárga. 4 K5: 529<br />
Jorba Gunžžávárri (SA 1963) Vaara Pikku Kuntsavaaran eteläpuolella. Pohjoissaamea; jorba = attribuuttimuoto<br />
sanasta jorbbas = pyöreä, gunžžá = merkitykseltään tuntematon sana, várri = vaara.<br />
Nimiperhe: ks. Kuntsajärvi – Gunččájávri – Kunžáájävri. 10 I14: 530<br />
Jorbaluoppal (AA/SA 1998) Laajentuma Utsjoen puolivälissä Guhkesluoppal-lompolon alapuolella.<br />
Määriteosaselitys: ks. Jorba Gunzzávárri, luoppal = lompolo, jokilaajentuma. 4 K7: 531<br />
Jorba-Mávnna ~ Skadjávár-Mávnna (AA/SA 1998) Tunturi Aittijoelta 4 km itä-kaakkoon. Määriteosaselitys:<br />
ks. Jorba Gunzzávárri, Mávnna = Maunu, skadjá = talas (vaja), vár = yhdysosalyhentymä<br />
sanasta várri = vaara. Tunturi kuuluu kolmen tunturin ryhmään joiden perusosana esiintyy Mávnna.<br />
Tunturiryhmää voitaneen siten pitää nimiperheenä. Ryhmän muut tunturit ovat Duottar-Mávnna ja<br />
Stuorra Mávnna. 2 D6: 532<br />
Jovnn-Ásllat-rohke ája (AA/SA 1998) Árkomaras-maraston länsipuolelta Liŋkinjohka-jokeen laskeva<br />
oja. Pohjoissaamea; Jovnn-Ásllat = mahdollisesti Aslak Jouninpoika Guttorm (1891–1971), joka asui<br />
Aittijoella, rohke = genetiivimuoto sanasta rohkki = vainaja, ája = oja (puro). 3 G5: 533<br />
Jumbáljávri (AA/SA 1998) Järvi Utsjoen Patonivan yläpuolella. Pohjoissaamenkielinen nimi, jonka<br />
määriteosa lienee yhteydessä sukunimeen Jombán = Jomppanen, jávri = järvi. Nimiperhe: ks. Jomppala<br />
– Jumbál. 4 K5: 534<br />
Jumbálnjárga (AA/SA 1998) Niemi, jossa Jomppala-talo sijaitsee. Määriteosaselitys: ks. Jumbáljávri,<br />
njárga = niemi. Nimiperhe: ks. Jomppala – Jumbál. 4 K5: 535<br />
Junnáája (HK 2003) Lännestä Ailikasjänkään laskeva pieni puro. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks.<br />
Junnájeaggi, ája = oja (puro). 6 C13: 535A<br />
Junnájeaggi (HK 2003) Pieni suo Feaskkervárri-vaaran kaakkoispuolella. Pohjoissaamea; Junná =<br />
mahdollisesti genetiivinen muoto Juhani-nimen variantista, jeaggi = jänkä. Nimiperheeseen kuuluu<br />
Junnáája. 6 C13: 535B<br />
Junnutája (3913 2) Silbadatroavvi-rovan etelärinteeltä Kaamasjokeen laskeva oja. Pohjoissaamea; junnut<br />
= tuntematon sana, joka muistuttaa miehen nimeä Junnu, ája = oja. 7 G13: 536<br />
Junttejohka (AA/SA 1998) Junttejohoaivi-tunturin rinteiltä Tenoon laskeva joki. Pohjoissaamea; Juntte<br />
= genetiivimuoto miehen nimestä Junte = Juhani, johka Joki. Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluvat<br />
Junttejohoaivi ja Junttijoki – Junttejohka (talo). 1 I1: 537<br />
Junttejohoaivi (3923 2) Tunturi Junttejohka-joen länsipuolella. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Junttejohka,<br />
joh = yhdysosalyhentymä sanasta johka = joki, oaivi = pää. 1 I1: 538<br />
Junttijoki – Junttejohka (AA/SA 1998) Talo Tenon rannalla Junttejohka-jokisuun kohdalla. Mukaelmasuomennos<br />
pohjoissaamesta. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks. Junttejohka. 1 J1: 539<br />
193