a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

12 Keräilytalous
Elina Stolt
Keräilytalous on Paistunturin alueella pääasiassa
hillan poimintaa. Alueella on paljon laajoja soita,
joilla hilla kukkii kesäkuussa ja kypsyy heinä-elokuussa.
Silloin alkaa kilpajuoksu parhaille hillastuspaikoille.
Utsjoen alueella maastourat mahdollistavat
paikkakuntalaisille hillojen poiminnan
kauempaakin erämaasta esimerkiksi mönkijöitä
apuna käyttäen.
Hilla on selvästi Ylä-Lapin marjoista arvokkain.
Sen kilohinta saattaa huonoina hillavuosina
nousta varsin korkeaksi, vaihdellen seitsemän
euron molemmin puolin. Muita luonnonmarjoja
(puolukkaa, variksenmarjaa ja mustikkaa) ja sieniä
kerätään lähinnä kotitarvekäyttöön.
Marjastuksella ei saa päätoimeentuloa, vaan
se on yksi osa luontaiselinkeinojen harjoittajien
134
elinkeinokokonaisuudessa. Luontaiselinkeinojen
harjoittaminen on perinteisesti ollut useamman
kuin yhden elinkeinon harjoittamisesta koostuvaa
toimintaa. Yleisimmin siihen kuuluvat poronhoito,
kalastus, metsästys ja marjastus sekä lisäksi nykyisin
näihin kaikkiin liittyvä matkailutoiminta.
Marjoja ja sieniä saa poimia erämaa-alueella
jokamiehen oikeudella, rajoituksia ei ole. Kevon
luonnonpuistossa marjojen ja sienten poimiminen
on sallittu paikallisille asukkaille. Tässä tarkoituksessa
he saavat liikkua jalan koko puiston
alueella sekä leiriytyä ja tulistella muuallakin kuin
merkityillä paikoilla.