a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut

L
Laihanhauenjärvi – Ruoinapuškojáávráš (JUM) Järvi Pierkivaaran Saarijärvestä kilometri pohjoiseen.
Suora suomennos inarinsaamesta. Ennen siikaistutuksia järvessä oli suuria ja laihoja haukia, jotka
tavoittelivat jopa airon lapoja. 11 L16: 637
Laitila (3913 1) Talo Outakosken kylän pohjoisosassa. 6 C8: 638
Ládjogeađgi (AA/SA 1998) Kivi Tenon rannalla Dálvadas-kylästä 3 km ylävirtaan. Määriteosaselitys:
ks. Ládjojeaggi, geađgi = kivi.
Samuli Paulaharjun mukaan Dálvadas-kylän ja Luhkkárbáiki-talon välissä on Jávrebainjárga-niemen
kalaseita, josta hän kirjoittaa kirjassaan Seitoja ja seidan palvontaa s. 30 seuraavasti:
”Suomen puolella, on iso kalamiesten palvoskivi. Harmaa kivi, kellanrusket kyljet, mustahko päällys. Se
on kuin korkea matalaselkämystäinen tuoli tai suolasalkkari. Siitä kivellä on myös nimet: Stallun istuin ja
Salkkarikivi (salkkari > sálkor = suola-astia, kirj. lis.). Kiven korkeus takaa 2,7 m, edestä 1,9 m, leveys
takaa 2,5 m, edestä 2 m, sivut 1,8 m ja 2 m. Seita on matalapensaisella kivikkorannalla jonkin kymmenisen
metriä vesirajasta, ja takana on koivuouta, kauempana suuri tunturimaa.”
Kyseessä saattaa olla Ládjogeađgi, koska se sijaitsee Samuli Paulaharjun kuvaamalla paikalla. Niilo Valle
arvelee, että sana ládjo tarkoittaisi tässä tapauksessa vanhanmallista naisen sarvilakkia nimeltään ládju,
jota kivi suuresti muistuttaakin (NV 2003). Ládjo on siten yhdysosalyhentymä ládju-sanasta.
2 D5: 639
Ládjojeaggi (3913 1) Suo Bassečohkka-vaaran ja Luomusjoen välissä. Pohjoissaamea; ládjo = heinänteko,
jeaggi = jänkä. 6 D13: 640
Láŋká (3913 1) Karigasniemen Ailikkaan eteläisin huippu (619,8 m/mpy.). Pohjoissaamea; láŋká =
tuntematon sana. Samuli Aikion mukaan Jyykeässä on merkitty sana láŋka = kallionyppylä. Primäärinimi,
jonka nimiperheeseen kuuluu Láŋkáájá. 6 C12: 641
Láŋkáájá (3911 2) Láŋká-tunturin länsirinteeltä Vuopmanjohka-jokeen laskeva oja. Määriteosaselitys
ja nimiperhe: ks. Láŋká, ája = oja (puro). 5 B12: 642
Láskojávri (AA/SA 1998) Järvi Badjeseavttet-joen eteläpuolella. Pohjoissaamea; lásko = tuntematon
sana, jávri = järvi. 3 J3: 643
Lásseroavejeaggi (3911 2) Suo Piesjokisuulta 2 km pohjoiseen. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks.
Lásseroavvi, roave = genetiivimuoto sanasta roavvi = rova (vanha paloalue), jeaggi = jänkä. 5 B10: 644
Lásseroavvi (3911 2) Rova Piesjokisuulta 2 km koilliseen. Pohjoissaamea; Lásse = genetiivimuoto
nimestä Lásse = Lassi. Primäärinimi, jonka nimiperheeseen kuuluu Lásseroavejeaggi. 5 B10: 645
Lássesáđihanvađđa (HK 2003) Vaara Čársejohka-joen já Báhkkeskáidi-kaidan välissä. Määriteosaselitys:
ks. Lásseroavvi, sáđihan = aktiomuoto verbistä sáđihit = läähättää, puuskuttaa, saaloa lyhyen ajan,
vađđa = laajahko aukea metsässä (tavallisesti soinen). Kyseessä on Bihtoš-Per Lásse (Lassi Helander,
1885–1920). 3 G7: 645A
Leakšagoađoaivi (3913 1) Tunturi Guivi-tunturista 5 km länteen. Määriteosaselitys ja nimiperhe: ks.
Leakšagoahti, goađ = genetiivinen yhdysosalyhentymä sanasta goahti = kota > kodan, oaivi = pää.
6 E8: 646
203