a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Elokuussa 2001 Paistunturin erämaa-alueella<br />
laskettiin yksi Inarin kunnan puolella oleva riistakolmio<br />
ja yksi Utsjoen kunnan puolella oleva<br />
kolmio, joka sijaitsee Paistunturin erämaa-alueen<br />
ulkopuolella noin kahden kilometrin päässä erämaa-alueen<br />
itärajasta. Näiden kahden kolmion<br />
antama keskimääräinen riekkotiheys oli 9,03<br />
riekkoa/km 2 (M. Wikman, henk.koht. tiedonanto<br />
24.6.2004).<br />
Tutkijoiden mukaan riistakolmiolaskenta ei<br />
anna tunturissa, joka on riekon ominta ympäristöä,<br />
yhtä luotettavaa kuvaa kannan tiheydestä kuin<br />
esimerkiksi Metsä-Lapin olosuhteissa (Lindén<br />
2002). Tämä johtuu siitä, että riistakolmiolaskenta<br />
ei menetelmänä sovi aukeille tunturialueille,<br />
sillä riekot havaitsevat siellä ihmisen kaukaa<br />
ja karkaavat linjojen ulkopuolelle. Tunturialueilla<br />
pitäisikin ottaa käyttöön oma laskentamenetelmä,<br />
jossa voidaan käyttää koiraa apuna. Tällä hetkellä<br />
Ylä-Lapin alueelle saatavat riekkotiheydet ovatkin<br />
vain minimiarvioita. Tähän vaikuttaa myös<br />
se, että Ylä-Lapin alueella sijaitsevat kolmiot sijaitsevat<br />
pääasiassa mäntymetsäalueella, joka ei<br />
ole riekon ominta elinympäristöä. Riistakolmiolaskennat<br />
pystyvät tällä hetkellä kertomaan vain<br />
riekkokannan kehityssuunnan (H. Lindén, henk.<br />
koht. tiedonanto 14.10.2004).<br />
Hirvihavaintokortit ja hirvien<br />
lentolaskenta<br />
Hirvikannan seuranta perustuu hirviseurueiden<br />
metsästyksen aikana tekemiin havaintoihin ja arvioon<br />
jahdin jälkeisestä kannan koosta. Riista- ja<br />
kalatalouden tutkimuslaitokselle palautuu vuosittain<br />
yli 5 000 hirviseurueiden täyttämää hirvihavaintokorttia.<br />
Niissä ilmoitettujen kaatojen osuus<br />
kaikista kaadoista on lähes 90 %. Vastaavaa tietomäärää<br />
ei ole realistista kerätä muulla keinoin.<br />
Metsästäjien työpanos kannan seurannassa onkin<br />
ensiarvoisen tärkeä. Vuosittain kerättävä aineisto<br />
muodostaa pitkän aikasarjan, jota voidaan hyödyntää<br />
myös nykyisen kannan arvioinnissa yhdessä<br />
saalistietojen kanssa. Havaintokortista saadaan<br />
erilaisten tiheysindeksien lisäksi arvio alueen vasatuotosta<br />
ja aikuiskannan rakenteesta. Pohjois-<br />
Suomen laajoilla valtionmailla havaintokortti on<br />
kannan tiheyden arvioinnissa huonompi kuin<br />
maan eteläosien yksityismailla. Havaintokortti<br />
antaa kuitenkin tärkeää tietoa kannan rakenteesta<br />
ja vasatuotosta. Sen avulla hirvien määrää voidaan<br />
arvioida laskennallisesti. Lapin laajat metsästysalueet,<br />
joista osaa käyttävät samanaikaisesti useat<br />
seurueet, sekä suhteellisen harva hirvikanta vaikeuttavat<br />
kannanarviointia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan<br />
ole olemassa havaintokorttia korvaavaa<br />
taloudellisesti toteutettavissa olevaa menetelmää<br />
(V. Ruusila, henk.koht. tiedonanto 8.7.2005).<br />
Hirvikannan koon laskemiseen ja varmentamiseen<br />
käytetään myös riistanhoitoyhdistysten<br />
organisoimaa lentolaskentaa. Inarin riistanhoitoyhdistyksen<br />
puheenjohtaja Esa Kumpulan<br />
(henk. koht. tiedonato 16.8.2005) mukaan lentolaskennassa<br />
lennetään joko helikopterilla tai<br />
lentokoneella viiden kilometrin levyisiä kaistoja<br />
pitkin. Laskentaan otetaan mukaan hirvet, jotka<br />
ovat enintään 250 metrin etäisyydellä kaistan keskilinjasta<br />
sen molemmin puolin. Laskentakaistan<br />
leveydeksi tulee siis 500 metriä. Tämän alueen<br />
ulkopuolella havaitut hirvet merkitään ylös, mutta<br />
niitä ei lasketa. Laskettujen hirvien määrä kerrotaan<br />
kymmenellä, jolloin saadaan selville koko<br />
lentolaskenta-alueen hirvien määrä. Lentolaskenta<br />
pyritään suorittamaan maaliskuun aikana, jolloin<br />
päivät ovat valoisia ja kirkkaita eikä maastossa<br />
ole vielä pälviä. Kumpula (henk. koht. tiedonanto<br />
16.8.2005) pitää lentolaskentaa tarkimpana hirvikannan<br />
arviointimenetelmänä Inarin riistanhoitoyhdistyksen<br />
laajoilla metsästysalueilla.<br />
Suurpetokantojen arviointi<br />
Vuoden 2004 arviot karhun, suden, ahman ja<br />
ilveksen runsaudesta ja lisääntymistuloksesta<br />
perustuvat pääasiassa vapaaehtoisten kirjaamiin<br />
havaintoihin, joita kyseisenä vuonna kertyi koko<br />
valtakunnan alueelta kaikkiaan 19 326 kappaletta.<br />
Runsausarvioissa otetaan huomioon myös tutkimustieto<br />
lajikohtaisesta, eri sukupuolille ja ikäryhmille<br />
ominaisesta liikkuvuudesta sekä elinpiirien<br />
koosta eri vuodenaikoina. Havaintoaineistoa täydentävää<br />
tietoa saadaan myös seuraamalla GPS-<br />
ja radiolähettimillä varustettuja karhuja ja susia<br />
(Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2005).<br />
115
Change language