a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
a161.pdf (9 MB) - Metsähallituksen julkaisut
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
14 Liikenne ja kulkuyhteydet<br />
Elina Stolt<br />
14.1 Kulkijat ja vuodenkierto<br />
Paistunturin erämaa-alueella ja Kevon luonnonpuistossa<br />
liikkuu pääasiassa poromiehiä, kalastajia,<br />
metsästäjiä, hillastajia, retkeilijöitä, tutkijoita<br />
ja virantoimituksessa olevia henkilöitä. Kevon<br />
luonnonpuistossa suurin kävijäryhmä henkilömäärissä<br />
laskettuna ovat retkeilijät.<br />
Keskitalvella alueella liikkuu lähinnä paikallisia<br />
ihmisiä luonnonhyödyntämistarkoituksessa: poronhoitotehtävissä,<br />
riekostamassa ja kalastamassa.<br />
Virkistyskävijöiden määrä lisääntyy keväällä<br />
ja paikkakuntalaisten moottorikelkkailu pilkkikauden<br />
alkaessa. Kulkeminen hiljentyy jälleen<br />
toukokuussa kelirikkokauden koittaessa.<br />
Kesäkuun puolenvälin jälkeen kulkeminen<br />
taas helpottuu. Hillan kypsyttyä alueella liikkuu<br />
lähinnä paikallista väestöä hillan poiminnassa ja<br />
jonkin verran myös ulkopaikkakuntalaisia lähinnä<br />
pääteiden läheisyydessä. Virkistyskäyttö on huipussaan<br />
heinä-syyskuussa.<br />
Retkeily hiljenee ruskan myötä syyskuun lopussa.<br />
Sen jälkeen alueella liikkuu lähinnä poromiehiä<br />
ja paikallisia riekonpyytäjiä. Marras-joulukuussa<br />
liikkeellä ovat käytännössä vain poromiehet.<br />
14.2 Kulkuneuvot<br />
Talvella Paistunturi–Kevo-alueen yleisin kulkuneuvo<br />
on moottorikelkka. Kesällä liikkumiseen<br />
käytetään useita kulkuvälineitä, kuten mönkijöitä,<br />
traktoreita, maastoautoja, maastomoottoripyöriä,<br />
helikoptereita, vesitasoja, moottoriveneitä ja kanootteja.<br />
Utsjoen läntisellä erämaa-alueella lentoliikenne<br />
ei ole niin vilkasta kuin itäisellä, Kaldoaivin<br />
erämaa-alueella. Laskeutumiskelpoisia järviä on<br />
Paistunturin alueella vähemmän kuin Kaldoaivissa<br />
ja Kevon alueen järville laskeutuminen on<br />
kiellettyä.<br />
14.3 Tiestö ja reitistö<br />
Paistunturin erämaa-alue on tietön. Kevon tutkimusasemalla<br />
kulkee tie noin kilometrin matkan<br />
Kevon luonnonpuiston alueella. Alueiden itäraja<br />
kulkee valtatie 4:n länsipuolella. Lähimmillään<br />
Kevon luonnonpuiston raja kulkee vajaan puolen<br />
kilometrin päässä tiestä. Etelässä erämaa-alueen<br />
raja kulkee Kaamanen–Karigasniemi-tien pohjoispuolella<br />
ja lännessä sekä pohjoisessa Karigasniemi–Utsjoki-tien<br />
itä- ja eteläpuolella.<br />
Outakosken eteläpuolelta Karigasniemi–Utsjoki-tieltä<br />
kulkee vakiintunut kulku-ura Akujärvelle.<br />
Paistunturin alueella kulkee yksi moottorikelkkaura<br />
aivan alueen kaakkoisosassa Utsjoen<br />
ja Inarin kunnanrajan tuntumassa.<br />
Retkeilijöille merkittyjä kesäreittejä ovat Kevon<br />
retkeilyreitti (65 km) ja Kuivin reitti (78 km),<br />
joka haarautuu Kevon reitistä. Lisäksi on Utsjoen<br />
retkeilyreitti (35 km), jonka alku- ja päätepiste<br />
sijaitsee Utsjoen luontotuvalla. Paistunturin erämaa-alueen<br />
eteläpuolella sijaitsee kahden kilometrin<br />
mittainen Sulaojan luontopolku.<br />
14.4 Liikkumisen ohjaus<br />
14.4.1 Maastoliikenne<br />
Erämaalaissa ei ole maastoliikennettä koskevia<br />
säädöksiä, vaan ne tulevat maastoliikennelaista<br />
(1719/1995). Maastoliikenteeseen tarvitaan sekä<br />
kesällä että talvella joitakin poikkeuksia lukuun<br />
ottamatta maanomistajan lupa. Moottorikulkuneuvojen<br />
käyttö luonnonpuistossa on kielletty<br />
(Metsähallitus 1994).<br />
Maastoliikenne on lisääntynyt voimakkaasti<br />
viimeisten vuosikymmenten aikana. Ensimmäiset<br />
moottorikelkat hankittiin Ylä-Lappiin vuonna<br />
139
Change language