Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
123<br />
romisseja. Opiskelijoita askarruttivat vastuun ottamiseen liittyvät kysymykset, esimerkiksi<br />
miten kehitysvammaiset voivat ottaa vastuuta itsestään, tai oliko oikein vai väärin ohjata heitä<br />
erilaiseen tapaan toimia, koska he vaikuttivat tyytyväisiltä. Opiskelijat näkivät vastuun omasta<br />
oppimisestaan olevan itsellään ja opettajat omasta kehittymisestään myös itsellään. Projektille<br />
asetettujen päämäärien tavoittelu ei aina ollut helppoa, sillä yhtäältä tavoitteena oli kehitysvammaisten<br />
itsenäistymisen tukeminen ja toisaalta moniammatillisuuden oppimiseen liittyneet<br />
ja oman oppimisen tavoitteet. Opettajien mukaan se, että opiskelijat muistivat projektin<br />
perimmäisen tavoitteen, vaati ohjausta, mutta tavoitteeseen päästiin.<br />
Ammattietiikan oppimisen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää se, miten arvot ja asenteet näkyivät<br />
toiminnassa ja miten tietoista niiden tunnistaminen oli. Konkreettinen toiminta kehitysvammaisten<br />
parissa sai opiskelijat pohtimaan ja jopa tarkistamaan omia arvojaan konkreettisesti<br />
tässä oppimisprojektissa. Opettajien asenteet ja arvomaailma välittyivät opiskelijalle eri<br />
tavoin, esimerkiksi opettajan sanojen tai sanomatta jättämisten ja toiminnan myötä. Opettajien<br />
arvot moniammatillisuutta kohtaan olivat sekä myönteisiä että kielteisiä, tiedostettuja tai tiedostamattomia,<br />
mikä näkyi heidän toiminnassaan. He korostivat kuitenkin moniammatillisuuden<br />
tarvetta ja sen oppimista omalla kohdallaan.<br />
Moniammatillisuuden oppimiseen liittyviä arvokuvauksia tai ammattietiikan oppimista on<br />
tutkittu niukasti. Merriamin ja Caffarellan (1999, 370 - 385) mukaan kouluttajien moraaliin ja<br />
etiikkaan on kiinnitetty vähän huomiota, vaikka kouluttajat määrittävät helposti oppijan oppimisen<br />
tarpeita. Kuitenkin koulutus on sosiaalista toimintaa, vuorovaikutusta toisten kanssa,<br />
jolloin jokaisella on oma näkemys siitä, miten eri tilanteissa toimitaan. Tosiasiassa ei ole olemassa<br />
universaalia etiikkaa hyvästä ja pahasta tai oikeasta ja väärästä. Käsitykset vastuista ja<br />
velvollisuuksista ovat erilaisia, sillä niiden taustalla ovat erilaiset elämänhistoriat ja arvot,<br />
jotka liittyvät usein yhteisöjen tai ammattikuntien arvoihin. Yhteisö on tässä tutkimuksessa<br />
olennainen eettisen kasvun mahdollistaja. Myös Lee (2003) on havainnut, että sekä opiskelijoiden<br />
että opettajien näkemys ihmisestä oppijana on humanistinen ja kokonaisvaltainen. Hän<br />
on todennut kollaboratiivisen oppimisen vahvistavan tällaista kokonaisvaltaisuutta, koska<br />
yhdessä oppiminen nähdään ajatuksina, tunteina ja toimintana.<br />
Arvojen merkitystä on kuvattu toisinkin. Aristoteleen hyve-etiikassa korostuu ihmisen oppiminen<br />
niin, että luonteen hyveisiin ja niiden kehittämiseen voi itse vaikuttaa. Aristoteles onkin<br />
painottanut kasvatuksen merkitystä hyvän ja onnellisen elämän rakentajana, jolloin voi