Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

30
fikaatiot tai kompetenssit laaja-alaisiksi taidoiksi, hybridisiksi taidoiksi, ydintaidoiksi ja siirrettäviksi
taidoiksi. (Nijhof 1998, 24.)
Clarke ja Winch ovat jäsentäneet eurooppalaista tieto-, taito- ja kvalifikaatio -käsitteiden viitekehystä
Euroopan Unionin ammatillisten kvalifikaatioiden harmonisointiprosessissa. Tavoitteena
on ollut saada aikaan menetelmä, jolla voi verrata eri maiden ammatillisen koulutuksen
kvalifikaatioita, mutta ei tuottaa yhteistä eurooppalaista rakennetta. Käsitteiden määrittely
on ollut työlästä, sillä niiden merkitys saksan- ja englannin kielessä on erilainen. Se johtuu
siitä, että kvalifikaatioiden rooli on myös poliittisesti eri maissa erilainen, samoin teollisuuden
rakenne ja työvoimaan liittyvät prosessit. Myös koulutusta säätelevät instituutiot ovat
erilaiset. Englannin kielessä ja traditiossa kvalifikaatio on pitkään ollut yksilön ominaisuus,
joka on liittynyt tehtäviin tai töihin, ei niinkään teollisuuden ammatteihin; se on liitetty usein
kädentaitoihin eikä sillä välttämättä ole ollut tiettyä tietoperustaa. Saksan kielessä ja kulttuurissa
kvalifikaatio ymmärretään eri tavalla. Sen merkitys on laajempi ja se liittyy kiinteästi
työmarkkinoihin, usein perinteisesti teollisuuteen. Kvalifioidulla työntekijällä on sosiaalinen
ja laillinen asema, joka on sidoksissa myös palkkaan. Tällaisella työntekijällä nähdään olevan
kyky soveltaa teoreettista tietoa käytännön työssä. Jokainen uusi kvalifikaatio lisäksi velvoittaa
pitkäaikaiseen työhön sitoutumiseen, jotta kvalifikaatio tulee virallisesti tunnustetuksi.
(Ks. Clarke & Winch 2006, 255 - 267.)
Winterton, Delamare-Le Deist ja Stringfellow (2006, 10) analysoivat saksalaisen kvalifikaatio-käsitteen
merkitystä. Heidän mukaansa kvalifikaatio tarkoittaa kykyä toimia konkreettisissa
tilanteissa tehtävän vaatimusten mukaan eli käsitteellä on selkeästi soveltamisorientoitunut
luonne. Ruohotien (2002d, 237) mukaan kvalifikaatio-käsitteeseen voivat kuulua ammattikäytännössä
hankitut tiedot ja taidot. Käsite on hänen mukaansa laajentunut niin, että kun se aiemmin
on käsittänyt ammatilliset ja teknis-välineelliset tiedot ja taidot, nyt siihen sisältyvät
uudenlaiset tiedot ja taidot, joiden varassa työntekijän on mahdollista ennakoida työympäristön
muutoksia ja sopeutua niihin. Näitä vaatimuksia kutsutaan avainkvalifikaatioiksi. Vieläkin
käytössä oleva käsite on luotu 1980-luvulla kuvaamaan yleisiä, kaikilla aloilla tarvittavia taitoja.
Näitä voivat olla tiedon tulkinnassa tarvittavat analyyttiset taidot, kyky itsenäiseen työskentelyyn
ja ongelmanratkaisuun, joustavuus, moraalinen kypsyys tai sosiaalisiin taitoihin
liittyvät pätevyydet. (Winterton ym. 2006, 53.)