Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

74 SUORITUS Itsekontrolli • olennaiseen keskittyminen • opiskelumenetelmän / strategian oivaltaminen • itseltä kysyminen • mentaaliset mielikuvat Itsetarkkailu • metakognitiivinen tarkkailu ESIVALMISTELU-, SUUNNITTELU- JA AKTIVOINTI Tehtäväanalyysi • tavoitteen asettaminen • strateginen suunnittelu Motivationaaliset uskomukset • tehokkuuskokemukset • tulosodotukset • tavoiteorientaatio • sisäinen mielenkiinto ITSEREFLEKTIO Arviointi • itsearviointi • kausaaliattribuutiot Itsereaktiot • itsetyytyväisyys • adaptiivisuus / defensiivisyys KUVIO 4. Oppimisen itsesäätelymalli Zimmermannin mukaan (Ruohotie 2005b) Pintrich ei pidä oppimisen itsesäätelyä helppona eikä automaattisena. Hänen mukaansa usko itseen, tehtävään liittyvä arvostus ja tavoitteiden laatiminen itsensä kehittämiselle ja oppimiselle vaikuttavat myönteisesti itsesäätelyyn. (Pintrich 2000, 62 - 63.) Banduran itsesäätelyteoria selittää ympäristön ärsykkeiden merkitystä yksilön prosessoinnissa ja auttaa selittämään sitä, miksi samantyyppiset ihmiset käyttäytyvät hyvin eri tavoin samassa tilanteessa (Bandura 2000, 79). Banduran sosiaalis-kognitiivisen motivaatioteorian mukaan psykologiset prosessit nostavat esiin ja vahvistavat persoonallisia tehokkuususkomuksia, joilla ymmärretään uskoa saavuttaa tiettyjä tuloksia. Usko itseen eli tehokkuususkomukset vaikuttavat sekä aloitteellisuuteen että tilanteista selviytymiseen. Tehokkuususkomukset perustuvat pitkälti itsetuntemukseen. Tehokkuususkomuksilla ja aiemmilla saavutuksilla on merkitystä valittuun käyttäytymiseen sekä siihen, yrittääkö ihminen edes selviytyä haastavista tilanteista. Ne suuntaavat käyttäytymistä ja vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten paljon ponnistuksia hän on valmis
75 tekemään ja miten kauan. Mitä voimakkaammat tehokkuususkomukset ovat, sitä aktiivisemmat ovat ponnistelut. Tehokkuususkomukset ja toiminta ovat näin ollen sidoksissa toisiinsa. (Bandura 1977, 193 - 195; 2000, 79.) Tehokkuususkomukset rakentuvat Banduran mukaan pääasiassa saadusta informaatiosta neljällä tavalla: osaamisen kokemuksista, välillisistä kokemuksista, kielellistä ja sosiaalista vaikutuksista ja fysiologisista ja affektiivisista tiloista. Saatu informaatio voidaan hyödyntää vasta kognitiivisen prosessoinnin ja reflektiivisen ajattelun kautta. Kognitiivinen prosessointi kiinnittää huomion persoonalliseen tehokkuuteen ja niihin yhdistelysääntöihin tai tulkintoihin, joita ihmiset käyttävät arvioidessaan ja integroidessaan saadusta informaatiosta muodostamaansa käsitystä. Suurin merkitys on onnistumisen kokemuksilla, sillä ne rakentavat vahvaa uskoa itseen. Epäonnistumiset kalvavat ennen kuin usko itseen on ehtinyt lujittua. Jos taas koetaan helppoja onnistumisia sekä odotetaan nopeita tuloksia, epäonnistumisista lannistutaan helposti. Vaikeudet antavat kuitenkin mahdollisuuden oppia epäonnistumisista, sillä silloin opitaan hiomaan entistä parempaa tilanteiden hallintaa. (Bandura 2000, 79 - 80.) Välillisten kokemusten kautta saadut tehokkuususkomukset ovat melko heikkoja ja haavoittuvia ja ne ovat syntyneet toimintaa mallittamalla. Toiseen vertaaminen edistää tehokkuususkomuksia. Mitä enemmän yhdenmukaisuutta viiteryhmään arvioidaan olevan, sen uskottavammilta tuntuvat onnistumisiin ja epäonnistumisiin liitettävät mallit. Mikäli mallit tuntuvat vierailta, oppija mallittaa kokemukset itse ja käyttää arvostettuja tuloksia tuottavia taitoja. Opettajan tehtävä on tukea oppijaa myönteiseen itsearviointiin ja luoda niitä tilanteita, joissa hänen on mahdollisuus onnistua, koska onnistumiset vahvistavat uskoa omiin kykyihin. Tehokkuususkomusten arviointi herkistyy erityisesti niissä tilanteissa, joissa omat kyvyt koetaan epävarmoiksi. Toisen puheen kautta saatu vaikutus on melko heikkoa, mutta se tukee uskoa itseen vaikeissa tilanteissa. Toistuvasti saatu palaute saattaa vaikuttaa epäsuorasti niihin, jotka uskovat omien kykyjensä rajallisuuteen. Palautteen rajaus, jäsentely, palautteenantotilanne ja palautteen antajan uskottavuus vaikuttavat tehokkuususkomuksiin. Opettajalla tulisikin olla herkkyys tunnistaa opiskelijan heikkoudet ja vahvuudet, jotta hän voisi luoda sopivia tilanteita tukemaan kunkin omaa kehitystä, suhteessa itseen, ei muihin. Kuitenkin vasta kognitiivisen prosessoinnin kautta saatu informaatio vaikuttaa tehokkuususkomuksiin. (Bandura 2000, 86 - 99; 101 - 115.)
Page 1 and 2:
ERJA KATAJAMÄKI Moniammatillisuus
Page 3 and 4:
ESIPUHE Väitöskirjan tekeminen on
Page 5 and 6:
TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Ka
Page 7 and 8:
ABSTRACT University of Tampere Facu
Page 9 and 10:
SISÄLLYS ESIPUHE 3 TIIVISTELMÄ 5
Page 11:
KUVIOT Kuvio 1. Ammattitaidon erila
Page 14 and 15:
14 teissa odottamattomia ongelmia.
Page 16 and 17:
16 2 MONIAMMATILLISUUS SOSIAALI- JA
Page 18 and 19:
18 Uuden opetussuunnitelman mukaan
Page 20 and 21:
20 paineet lisääntyvät. Yhteisi
Page 22 and 23:
22 joita. Tutkimus-, kehittämis- j
Page 24 and 25: 24 Ammattikorkeakoulun toimintaymp
Page 26 and 27: 26 matilliseen (multiprofessional)
Page 28 and 29: 28 nen tutkimuksen avulla. (Konkola
Page 30 and 31: 30 fikaatiot tai kompetenssit laaja
Page 32 and 33: 32 lisella pätevyydellä eli ammat
Page 34 and 35: 34 Sosiaali- ja terveysalan vuosia
Page 36 and 37: 36 - Yksilön ja työn välisenä v
Page 38 and 39: 38 lintaan liittyvät kvalifikaatio
Page 40 and 41: 40 Teoriatiedot ja käytännölline
Page 42 and 43: 42 jotka syntyvät hyvinä toistuvi
Page 44 and 45: 44 Rousin (1991) sosiaalialan opett
Page 46 and 47: 46 Dreyfusien malli perustuu siihen
Page 48 and 49: 48 prosessiin, yhteisiin tavoitteis
Page 50 and 51: 50 taso. Vähitellen oppimisen syvi
Page 52 and 53: 52 TAULUKKO 1. Asiantuntijuuden kas
Page 54 and 55: 54 kun niitä tarkastellaan sosiaal
Page 56 and 57: 56 organisointia, jossa oppija voi
Page 58 and 59: 58 kokemuksista. Yksialaisessa koul
Page 60 and 61: 60 mättä aina tuotetun tiedon hyv
Page 62 and 63: 62 - Päätöksenteko ja ongelmanra
Page 64 and 65: 64 telua työelämäyhteistyön keh
Page 66 and 67: 66 3.2.3 Opettaja oppimisen resurss
Page 68 and 69: 68 Opettajan taitavuus näkyy Grimm
Page 70 and 71: 70 Niitä taitoja, pätevyyksiä ja
Page 72 and 73: 72 tietoa ja resurssien tehokasta h
Page 76 and 77: 76 Bandura on käsitellyt myös kol
Page 78 and 79: 78 telutyötä. Teoriaan perehtymis
Page 80 and 81: 80 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄT Olen hakenu
Page 82 and 83: 82 Yin (2003, 13) tarkoittaa tapaus
Page 84 and 85: 84 mittaisen nauhoitetun keskustelu
Page 86 and 87: 86 Kysymysten esittäminen ja niihi
Page 88 and 89: 88 - Tutkijan päiväkirja alkoi en
Page 90 and 91: 90 9) Uskon … Tähän kohtaan ker
Page 92 and 93: 92 TAULUKKO 4. Esimerkki ilmauksen
Page 94 and 95: 94 Kokousmateriaaleissa: 1. Oppimis
Page 96 and 97: 96 Tutkimusaineistoon tutustuminen;
Page 98 and 99: 98 6.1.1 Monialaisuus moniammatilli
Page 100 and 101: 100 käymiseksi ja monimuotoiseksi
Page 102 and 103: 102 Toisen ihmisen kunnioittaminen
Page 104 and 105: 104 keen, kun kaikki ryhmän jäsen
Page 106 and 107: 106 matillisessa yhteisössä, joss
Page 108 and 109: 108 Oppimisen tarve Samalla kun opi
Page 110 and 111: 110 yhteisessä työskentelyssä. O
Page 112 and 113: 112 miopiskelijoiden asiakkaille ko
Page 114 and 115: 114 jat pitivät moniammatillisuude
Page 116 and 117: 116 edistämisessä moniammatilline
Page 118 and 119: 118 erilaisuuden kunnioittamin
Page 120 and 121: 120 fyysisen, psyykkisen ja sosiaal
Page 122 and 123: 122 katkeriksi tai he saattoivat ol
Page 124 and 125:
124 pyrkiä hyvään toimintaan. (S
Page 126 and 127:
126 Uskon, että tämänkaltainen m
Page 128 and 129:
128 saajana ja yhdessä haettiin ra
Page 130 and 131:
130 misasennon löytäminen kehitys
Page 132 and 133:
132 Yhteisöllinen toiminta Yhteis
Page 134 and 135:
134 koska mahdollisuudet monialaise
Page 136 and 137:
136 perusteita toiminnalle ja erila
Page 138 and 139:
138 Projektityöskentelyn taitojen
Page 140 and 141:
140 Yhteenvetona moniammatillisuude
Page 142 and 143:
142 savertaisesti, tehtävä on oll
Page 144 and 145:
144 Joku uhka vois olla sellainen,
Page 146 and 147:
146 kokemus, koska kokemuksen kautt
Page 148 and 149:
148 ta riippuen opiskelijat oppivat
Page 150 and 151:
150 rastaan moniammatillisuuden opp
Page 152 and 153:
152 Tutkimukseen osallistuneiden mu
Page 154 and 155:
154 100.) Eri tiedonkeruumenetelmie
Page 156 and 157:
156 - Sovellettavuudesta, jonka kri
Page 158 and 159:
158 män puhutaan verkostoitumisest
Page 160 and 161:
160 7.3 Moniammatillisuuden oppimin
Page 162 and 163:
162 Jokainen opiskelija oppii kuite
Page 164 and 165:
164 7.4 Tulosten hyödyntäminen ja
Page 166 and 167:
166 Creswell, J. W. 2008. Education
Page 168 and 169:
168 ammattikorkeakoulujen hanketoim
Page 170 and 171:
170 Limón Luque, M. 2003. The role
Page 172 and 173:
172 Pintrich, P. & McKeachie, W. J.
Page 174 and 175:
174 Scardmalia, M. & Bereiter, C. 2
Page 176 and 177:
176 Virolainen, M. 2006. Osaamista
Page 178 and 179:
178 Uosukainen 2002 Kehittää opet
Page 180 and 181:
180 McCray 2003 Esittää käsittee
Page 182 and 183:
182 Liite 4 SAIRAANHOITAJATUTKINNON
Page 184 and 185:
184 Liite 5 SOSIONOMITUTKINNON OSAA
Page 186 and 187:
186 Liite 6 TUTKIMUKSIA MONIAMMATIL
Page 188 and 189:
188 Liite 7 HAASTATTELUN TEEMAT 1.
Page 190 and 191:
190 5 Yhdistävä kategoria: Oppimi
Page 192:
192 Liite 10 Erja Katajamäki SUOST
show all

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?