Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
38<br />
lintaan liittyvät kvalifikaatiot. Ne kuuluvat motivaatiokvalifikaatioihin, jotka kuvaavat suhdetta<br />
työhön ja omaan ympäristöön. Työmarkkinoiden toimintatavan muutos, työn henkistyminen<br />
ja abstrahoituminen tuovat esiin ristiriitoja ja jännitteitä työn ja ihmisen välille. Enää ei<br />
riitä, että työntekijä osaa työnsä teknisesti hyvin vaan taitoja on kehitettävä ja niiden kanssa<br />
on sopeuduttava erilaisiin oloihin. Työhön on kyettävä sitoutumaan henkisesti ja ottamaan<br />
siitä itse vastuu. On osattava toimia toisten kanssa erilaisissa verkostoissa omaa osaamistaan<br />
hyödyntäen. (Metsämuuronen 2000, 154; Ruohotie 2003, 4 - 11; Työelämän murros heijastuu<br />
osaamistarpeisiin 2005; Väärälä 1995, 103 - 105.)<br />
Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuus alkaa kehittyä koulutuksen aikana ja syvenee työkokemuksen<br />
myötä. Tiedollisten määreiden rinnalle ovat nousseet yhä enemmän persoonalliset ja<br />
sosiaaliset määrittelyt, eikä asiantuntijuuden käsitettä rajaa enää ensisijaisesti ammatillinen<br />
vakanssi vaan asiantuntijuus liittyy tiettyyn asiaan, aiheeseen tai tehtävä- ja ongelmaalueeseen.<br />
Asiantuntijuutta kuvataan yhä enemmän myös yhteisön ominaisuutena. Tynjälä<br />
jakaa asiantuntijuuden kolmeen osa-alueeseen tiedon lajien näkökulmasta: formaaliin teoreettiseen<br />
tietoon, informaaliin käytännölliseen ja kokemukselliseen tietoon sekä itsesäätelytietoon.<br />
Formaali eli muodollinen tieto voidaan ilmaista esimerkiksi kirjoissa. Se muodostuu<br />
alan perusasioista ja yleisestä teoreettisesta tai käsitteellisestä tiedosta ja on luonteeltaan<br />
yleispätevää ja eksplisiittistä. Käytännöllinen tai kokemuksellinen tieto, "know-how", tietotaito<br />
tai taidot, syntyy kokemuksen kautta ja se on luonteeltaan toiminnallista. Se on osittain<br />
automatisoitunutta ja implisiittistä, hiljaista tietoa, jota on vaikea sanoin ilmaista. Käytännöllinen<br />
tieto kuvataan usein asiantuntijuuden elementiksi. Niissä tilanteissa, joissa kohdataan<br />
uudenlaisia ongelmia, tarvitaan reflektiivisyyttä ja metakognitiota eli itsesäätelytietoa. Se liittyy<br />
asiantuntijan oman toiminnan ohjaamiseen sekä säätelyyn ja laajemmin kollektiiviseen<br />
toimintaan, jolloin kriittinen reflektio liitetään ammattikäytäntöön. (Tynjälä 2003, 9.)<br />
Yksi tapa tarkastella moniammatillisuutta on verkostoasiantuntijuus. Hakkarainen, Palonen,<br />
Paavola ja Lehtinen (2004, 203 - 206) kuvaavat yhteisöissä tarvittavaa osaamista verkostoasiantuntijuutena<br />
tiedon lisäämisen, sosiaalisen osallistumisen ja tiedon luomisen näkökulmista.<br />
Verkostoasiantuntijuuteen kuuluvat sekä yksilön ja yhteisön että formaalin ja työssä oppimisen<br />
näkökulmat. Tällainen yhteisössä tarvittava asiantuntijuus asettuu oman alan asiantuntijuuden<br />
ja yleisen asiantuntijuuden välimaastoon ja on luonteeltaan vastavuoroista. Verkostoasiantuntija<br />
tarvitsee yleistä osaamista, tarkoituksenmukaisen orientaation omaan alaan ja<br />
halun löytää oma osaamisensa, sillä se panee hänet oppimaan yhä paremmin. Osaamisen kaut-
Change language