Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
20<br />
paineet lisääntyvät. Yhteisiä oppimismahdollisuuksia pyritään kuitenkin pitämään yllä kaikkien<br />
muiden paineiden keskellä. Edellä tarkasteltujen opetussuunnitelmien perusteella samaan<br />
aikaan verkko-opetuksen, oman alan kansainvälisen toiminnan ja henkilökohtaisten opiskelumahdollisuuksien<br />
määrä on lisääntynyt. Janhonen, Sarja ja Juntunen ovat tutkineet sosiaalialan<br />
opiskelijoiden oppimista ja tunnistaneet samankaltaisia piirteitä. Esimerkiksi sosiaalialan<br />
koulutusohjelman asiakastyön harjoittelussa ilmeni kolme opiskelukulttuuria: 1) epävarma<br />
ja tukeutuva, 2) itseohjautuva ja 3) yhteistyössä omaa työtään kehittävä. Johtopäätöksenä<br />
todetaan, että ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa pitkälti yksilöllisen oppimisen kulttuuri,<br />
jota tukevat opetussuunnitelma, henkilökohtainen opintosuunnitelma, yksilölliset ohjaustilanteet<br />
ja yksilölliset oppimispäiväkirjat. Opettajat korostivat keskusteluissa myös sosiokonstruktivistista<br />
oppimiskäsitystä, joka toimi osin piilo-opetussuunnitelmana. (Janhonen,<br />
Sarja & Juntunen 2006, 244, 247, 250 - 251.)<br />
Jatkuvassa muutoksessa elävä ammattikorkeakoulujärjestelmä synnyttää kilpailua niin ammattikorkeakoulun<br />
sisällä kuin ammattikorkeakoulujen välilläkin. Kilpailun tuomat jännitteet<br />
näkyvät myös ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa. Sarjan ja Janhosen (2009) hankkeen<br />
mukaan ammattikorkeakoulun sisällä hallinnollisten ja opetuksellisten käytänteiden yhteismitattomuus<br />
on hidastanut oppimisverkostoyhteistyön kehittymistä ja opiskelijoiden projektiopintoihin<br />
osallistumista heidän tutkimassaan oppimisprojektissa. Hankkeen oppimisverkostossa<br />
olivat mukana yläkoulu, ammattikorkeakoulu ja <strong>yliopisto</strong>. Tavoitteena oli kehittää<br />
työelämä- ja käytäntölähtöinen Osallistavan mentoroinnin opintokokonaisuus sosiaali- ja terveysalan<br />
opiskelijoille. Tarkoituksena oli myös kehittää uudenlaisia työskentely- ja opiskelumuotoja<br />
moniammatillisen yhteistyön mahdollistamiseksi. Hankkeessa läpikäytyjen opetussuunnitelmien<br />
taustalla näkyy edelleen opettajan työn yksin puurtamisen perinne, joka korostaa<br />
opetustyön yksilöllisyyden periaatteita. Näin ollen opiskelijoiden oppimisen tukeminen<br />
erilaisissa hankkeissa koulun ulkopuolella on niukkaa.<br />
Sarjan ja Janhosen oppimisverkostohankkeen aikana opiskelijat joutuivat usein vaikeaan välikäteen,<br />
koska opetussuunnitelma edellytti heidän olevan pakollisella luennolla samaan aikaan,<br />
kun projektiopinnot edellyttivät heidän olevan vaikkapa leirillä. Hankkeen tavoitteita kohti<br />
kuitenkin edettiin. Hankkeessa tosin tarvittiin eri organisaatioiden ns. rajanylittäjäyksilöiden<br />
ydinryhmiä, jotka synnyttivät yhteisen kielen löydyttyä kehityksellisiä siirtymiä. Hanketta<br />
mm. laajennettiin, koulusosionomin virka perustettiin yläkouluun ja vapaaehtoisia projektiopintoja<br />
kehitettiin edelleen. Tärkeiksi toimintamuodoiksi kehittyivät eri yhteiskehittelyko-