Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

86
Kysymysten esittäminen ja niihin vastaaminen on vaikeampaa kuin saatetaan ajatella, sillä
puhutuilla tai kirjoitetuilla sanoilla on aina monta merkitystä. Siitä huolimatta haastattelu on
yksi käytetyimmistä ja parhaista tavoista yrittää ymmärtää toista ihmistä. (Fontana & Frey
1998, 47.)
Projektin aikana pidetyistä kokouksista kukin opiskelija vuorollaan teki muistion, lisäksi nauhoitin
istunnot. Projektikokousten materiaalin muodostivat kokousmuistiot ja puhtaaksi kirjoitetut
nauhoitteet. Kokouksia oli vuoden mittaan kahdeksan, joka tuotti 12 tuntia nauhoitteita.
Näistä sain projektin arkea kuvaavan rikkaan aineiston, jota jälkeenpäin kuuntelin yhä uudelleen.
Niissä tuli esiin hyvin se, miten asioita pohdittiin ja haettiin yhdessä erilaisia ratkaisuja
vaikeisiinkin tilanteisiin. Kuuntelussa nousi esiin myös opiskelijoiden tuntemuksia ja
senhetkiseen elämään liittyviä muita asioita, jotka auttoivat ymmärtämään opiskelijoiden oppimisen
arkea. Olen hyödyntänyt muistioita palatessani analyysin aikana kokousten sisältöihin
ja teemoihin. Tuomen ja Sarajärven mukaan ryhmäkeskustelujen ideana on usko siihen,
että asioiden eri näkökulmat tulevat esiin parhaiten. Näissä tilanteissa tutkijan rooli on myös
oppijan rooli ja tapaustutkimus muutenkin tähtää myös oppimiseen. Tutkija toimii katalysaattorina
ja kokoaa ideoita, mutta ei toteuta niitä. Tutkija ei niin ikään toimi asiantuntijana vaan
tutkijana. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 85.) Dokumenttien ja äänitteiden vahvuus on niiden pysyvyys,
sillä aineistoihin voi palata. Ne ovat myös huomaamattomia, koska niitä ei ole tuotettu
tapaustutkimuksen tuloksiksi. Dokumentit ovat hyvin yksityiskohtaisia ja kattavia, sillä ne
ovat usein pitkältä ajalta. Dokumenttien heikkoutena voi olla niiden heikko korjaaminen, puolueellinen
raportointi ja harkitut tai tahalliset onnistuneet tulokset henkilökohtaisista syistä.
(Yin 2003, 86.)
Pidin tutkijan päiväkirjaa koko tutkimusprosessin ajan. Kuvaan tutkimusaineistot taulukossa
3.