Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
44<br />
Rousin (1991) sosiaalialan opettajien koulutuksessa kehittämä ammatillisen kasvun malli on<br />
luonteva tarkastelukulma, koska hän on kehittänyt mallin ammattikorkeakoulujen syntyvaiheessa.<br />
Ammatillisen kasvun mallin oheen tuon Anneli Eteläpellon (2007) kuvauksen työidentiteetin<br />
muutoksesta nopeasti muuttuvassa maailmassa. Progressiivinen ongelmanratkaisu<br />
on nykyaikainen tapa hahmottaa sekä yksilön että yhteisön oppimista. Näen moniammatillisen<br />
oppimisympäristön yhteisöllisen oppimisen mahdollistajaksi, teorian ja käytännön vuorovaikutukseksi<br />
ja opettajan merkityksen oppimisen resurssiksi. Yhteisöllisessä oppimisessa<br />
metakognition eli oman ajattelun ymmärtäminen ja itsesäätely, eli oman oppimisen säätely,<br />
ovat olennaisia tekijöitä.<br />
3.1 Asiantuntijaksi oppiminen muuttuvissa olosuhteissa<br />
Liitän moniammatillisuuden oppimisen osaksi asiantuntijuuden kasvun prosessia. Oppiminen<br />
on oppijan sisäinen prosessi, jossa kokemuksen kautta syntyy suhteellisen pysyvä muutos<br />
hänen suorituspotentiaalissaan (Ruohotie 2005a, 5). Asiantuntijuuden kasvu on myös prosessi,<br />
jossa yksilön tiedot, taidot, mielikuvat, uskomukset ja havainnot kehittyvät ja muuttuvat<br />
(Ruohotie 2000b, 9). Koska ammattikorkeakoulutuksen tehtävänä on ammatillisen asiantuntijuuden<br />
kasvun tukeminen, on oleellista löytää niitä oppimisen mahdollisuuksia, joilla voi<br />
edistää heräävää asiantuntijuutta. Ammatillisen kasvun teoriat auttavat jäsentämään moniammatillisuuden<br />
edellyttämän pätevyyden oppimista asiantuntijuuteen kasvun prosessissa.<br />
Asiantuntijuutta voi tarkastella tiedon näkökulmasta. Esimerkiksi Nonaka ja Takeuchi (1995)<br />
ovat hahmotelleet asiantuntijuuden kasvua eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon näkökulmista.<br />
Eksplisiittinen tieto ilmenee varsin muodollisena, formaalisena tietona, kuten matemaattisissa<br />
ilmauksissa, kieliopissa ja käsikirjoissa. Tällaista tietoa on helppo siirtää. Hiljaisen tiedon<br />
merkitys on kuitenkin heidän mukaansa formaalista tietoa merkittävämpi. Se on henkilökohtaista,<br />
koettua, intuitiivista ja arvoihin perustuvaa, jolloin se on vaikea tehdä näkyväksi. Hiljainen<br />
tieto on luonteeltaan joko teknistä eli know how -tietoa tai kognitiivista. Se sisältää<br />
käsitykset todellisuudesta (what is) ja vision tulevaisuudesta (what ought to be). Yhteisön<br />
oppimisessa juuri eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon vuorovaikutus on oleellista. (Nonaka &<br />
Takeuchi 1995, 8 - 10.)<br />
Arvot ja eettiset kysymykset nousevat voimakkaasti esiin sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuuden<br />
oppimisessa, jolloin oppimiseen tulee liittää olennaisena osana moraalin oppiminen,
Change language