Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

161
ta oppimista, joka vaatii jatkuvaa ongelmanratkaisua (Bereiter & Scardamalia 1993, 101 -
107). Motivaatioon vaikuttavat Ruohotien (1998a, 64) mukaan niin ikään päätöksentekoon
liittyvät tekijät ja ponnisteluja vaativat tehtävät. Banduran (2000, 79) sosiaalis-kognitiivisen
motivaatioteorian mukaan usko itseen vaikuttaa sekä aloitteellisuuteen että tilanteista selviytymiseen.
Yhteisöllinen oppiminen ilmenee sekä yhteisön että yksilön oppimisena, jolloin käytetyt oppimisstrategiat
ovat sekä yhteisöllisiä että yksilöllisiä. Yhteisöllisessä oppimisessa on kyse
sosiaali- ja terveysalan sekä eri asiantuntijoiden keskinäisestä kanssakäymisestä, yhdessä oppimisesta
ja vuorovaikutuksesta yhteisen tiedon rakentamiseksi jokaisen vahvuudet hyödyntäen.
Vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttaa ryhmän jäsenten sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen
ja opiskelijaryhmän sopiva kokoonpano niin asiantuntijuuksien kuin persoonallisuuksienkin
näkökulmasta. Tuloksissa yhteisöllinen oppiminen ajatellaan siis yhteisöjen ja
niiden ihmisten väliseksi aktiiviseksi vuorovaikutukseksi, jossa samalla opitaan. Yhteisöllisen
oppimisen ajatus näkyy monilla tutkijoilla. Esimerkiksi Wengerin (2004, 4 - 5) sosiaalisen
oppimisen teoria korostaa yksilön aktiivisuutta yhteisössä ja sitä, että hän rakentaa identiteettiään
suhteessa tähän yhteisöön. Hakkarainen ym. (2004, 209 - 210) kuvaavat sitoutumista
yhteisössä työskentelyyn. Heidän mukaansa sitoutuminen edellyttää yhdessä tekemisen arvon
ja sosiaalisten resurssien hyödyn ymmärtämistä sekä tietoisuutta yhteisön tiedollisesta tilasta,
jotta voi sijoittaa itsensä sinne. Helakorpi (2005, 96 - 99) puhuu tiimin oppimisessa synergiasta,
jossa yhdessä synnytetään sellaista uutta, mitä yksikään jäsen ei yksin pysty luomaan (vrt.
Ruohotie 2002a).
Opiskelijat ovat projektin edetessä olleet kanssakäymisissä keskenään ja oppineet tuntemaan
jollakin tasolla toisensa ihmisinä. Heidän kielensä ja ajattelutapansa tunteminen ovat auttaneet
hyödyntämään yhteisön osaamista kerhoilloissa. Koko opiskelijaryhmä on oppinut toimimaan
yhdessä. Moniammatillisuuden oppimisessa ryhmä on ollut opiskelijalle voimavara, reflektioalusta
ja paineiden tasaaja. Ryhmän salliva yhteishenki on turvannut vastuun jakamisen tarkoituksenmukaisesti
eri tilanteissa, toimivan vuorovaikutuksen ja kunkin alan osaaminen
käyttöönoton. Myös Burr (2006,2) viittaa tiedon olevan sidoksissa sosiaaliseen toimintaan,
jolloin juuri ihmisten välinen vuorovaikutus ja arjen toiminta mahdollistavat yhteisen todellisuuden
rakentamisen kielen välityksellä (ks. Arvaja 2005, 60). Ihmiset oppivatkin yhteisön
toimintaan osallistumalla (Puolimatka 2002).