Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
140<br />
Yhteenvetona moniammatillisuuden oppimisessa havaitaan, että opiskelijat ovat käyttäneet<br />
erilaisia oppimisen strategioita. Niitä olivat jäljittely, ongelmanratkaisu, kehitysvammaisten<br />
parissa oppiminen, yhdessä tekeminen, yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen, toisen alan<br />
konsultointi ja kirjalliset tehtävät. Moniammatillisuuden edellyttämän pätevyyden eli yleisten<br />
taitojen oppiminen oli yksilöllinen prosessi, jossa ryhmä oli kasvualusta ja arvokas voimavara.<br />
Opiskelijat oppivat ryhmässä metataitoja eli metakognitiivisia taitoja, jotka auttoivat reflektoimaan<br />
toimintaa, tekemään valintoja, ymmärtämään omaa ja toisen ajattelua ja kontrolloimaan<br />
toimintaa. He oppivat myös säätelemään omaa oppimista. Ongelmanratkaisutaidot<br />
liittyivät metakognitiivisiin taitoihin ja niitä opiskelijat oppivat käyttämään erilaisten kerhoilloissa<br />
esiin nousseiden pulmien ratkaisuissa.<br />
Projektityöskentelyn taidot, joihin opiskelijat liittivät myös johtamisen taidot, olivat heille<br />
aluksi hyvin epävarmat, koska niitä he eivät olleet opiskelleet aiemmin. Opiskelijat oppivat<br />
kumminkin projektin aikana organisoimaan toimintaa, delegoimaan vastuita ja toimimaan<br />
voimavarojen puitteissa. Kehitysvammaisuuteen ja oman alan asiantuntijuuteen liittyvät taidot<br />
kehittyivät. Ohjaustaidot olivat opiskelijoiden mielestä sosiaali- ja terveysalan perustaitoja,<br />
jotka olivat käytössä jokaisessa asiakas- ja potilaskontaktissa. Kehitysvammaisten ohjaus tuntui<br />
aluksi pelottavalta, koska opiskelijoilla ei ollut siihen taitoa. Vähitellen opiskelijat tutustuivat<br />
toisiinsa ja kehitysvammaisiin nuoriin ja heidän tapoihinsa ilmaista itseään, joten ohjaus<br />
onnistui kerta kerralta paremmin.<br />
Muissa tutkimuksissa on nähtävissä sekä samankaltaisia että täysin erilaisia piirteitä. Vesterisen<br />
tutkimuksessa (2001, 104 - 169) projektissa oppiminen kuvataan yksilöllisenä oppimisena,<br />
jossa käytetään erilaisia strategioita eri tilanteissa. Oppiminen on syväoppimista, oivaltamista,<br />
teorian ja käytännön yhdistelyä, harjoittelua, yrityksen ja erehdyksen kautta oppimista,<br />
ongelmien ratkaisua, tekemistä, kokemista, reflektointia, oppimista eri tilanteissa, itseohjautuvasti<br />
ja yhdessä. Vesterisen tutkimuksessa yhteisön merkitystä oppimisessa ei ole tuotu<br />
esiin. Pintrich (2000, 53 -55) jakaa oppimisen strategiat metakognitiivisiin, kognitiivisiin ja<br />
resurssihallintastrategioihin. Metakognitiiviset prosessit auttavat suunnittelemaan ja säätelemään<br />
kognitiivisia prosesseja. Kognitiiviset strategiat ovat välttämättömiä uuden tiedon löytämisessä<br />
ja muokkaamisessa. Resurssinhallintastrategiat auttavat ajan hallinnassa ja ohjaukseen<br />
hakeutumisessa. Häkkisen ja Arvajan (1999, 211) mukaan yhteisö kuvataan niin ikään<br />
kasvualustaksi, jossa ajatteluprosessierot omien ja toisten näkemysten välillä selkiytyvät yhdessä<br />
työskenneltäessä. Peelin ja Shortlandin (2004) tutkimuksen mukaan oppiminen on var-
Change language