Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

90
9) Uskon … Tähän kohtaan kertyi 8 ilmausta. Opiskelijat uskoivat projektin onnistuvan
ja olevan antoisan. He uskoivat myös, että toiminta olisi mielenkiintoista ja hauskaa.
Opiskelijoiden ennakko-odotukset täydensivät ja tukivat esihaastatteluissa käytyjä keskusteluja
ja innostivat jatkamaan mielenkiintoisten sekä haastavien ilmiöiden selvittämistä ja käsitteellistämistä.
5.3.2 Aineiston analyysi
Käytin analyysimenetelmänä sisällön analyysiä, mikä on yleisesti käytetty menetelmä tapaustutkimuksessa.
Siinä ydinmerkitykset löytyvät sisällön analyysin avulla ja näitä merkityksiä
kutsutaan malleiksi tai teemoiksi. Mallista puhutaan silloin, kun kyseessä ovat kuvailevat löydökset,
kun taas teemoilla on enemmän kategorisoiva ja tyypittelevä muoto. (Patton 2002,
453.) Analyysin tavoitteena on luoda mieli, rakenne ja järjestys kerättyyn aineistoon. Analyysillä
myös käsitteellistetään tutkittavien omalla kielellä kuvaama todellisuus tiivistetysti ja
aineisto muokataan löydöksiksi. Edellytyksinä ovat aineiston tunteminen, intensiivinen keskittyminen
analyysiin ja herkkyys löytää hienotkin vivahteet. Analyysi on intuitiivinen, induktiivinen,
dynaaminen ja luova oppimisprosessi, jonka aikana tutkija kyseenalaistaa, ihmettelee
ja kyselee mitä tapahtuu, miten tapahtuu ja mitkä ovat keskeisiä ilmiöitä ja prosesseja.
(Ely, Vinz, Downing & Anzul 2001, 161 - 163; Janhonen & Latvala 2001, 166 - 168,
185,188; Patton 2002, 432; Sofaer 1999, 1109 - 1112.) Analyysin pyrkimyksenä on synnyttää
onnistuneita tulkintoja, jollaisia lukijalle ovat tutkijan kanssa omaksumat samat näkökulmat ja
samojen asioiden löytäminen tekstistä. Sen kautta tutkija etenee tarkoituksenmukaisesti välillä
hyvinkin pieniin yksityiskohtiin päätyen lopuksi kokonaisvaltaiseen tulkinnalliseen selitykseen
tutkimistaan ilmiöistä. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 148 - 152; Taylor & Bogdan 1998,
146.) Tutkimus on induktiivista ja lähtee liikkeelle yksittäisten ihmisten kokemuksista ja etenee
yleiseen tasoon, yleisemmiksi luokittelukategorioiksi. Tutkimusprosessin loppuvaiheessa
päädytään selitysmalleihin ja teoreettiseen pohdintaan. (Hirsjärvi ym. 2000, 245 - 246; Taylor
& Bogdan 1998, 7 - 8.)
Analyysiin ei ole olemassa yhtä tiettyä tapaa eikä ohjetta. Laadullisen tutkimuksen aineiston
keruu ja analyysi limittyvät osin samanaikaisiksi ja tutkija voi täydentää analyysin aikana
havaitsemiaan puutteellisuuksia tai syventää näkökulmia. Tutkijan on myös muistettava yhtäältä,
mitkä olivat käsitteelliset tutkimustehtävät ennen varsinaista kenttätutkimusta ja toi-