Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

62
- Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu tarkoittavat arviointikykyä avun hakemiseen, selviytymistä
monimutkaisissa tilanteissa, päätöksentekoa, ongelmien analysointia, erilaisten
valintamahdollisuuksien vertailua, ajoituksen arviointia ja toimintaa paineisissa tilanteissa.
- Laatuun ja arvoihin liittyvät asiat ilmenevät työskentelyn ja tulosten arviointina, asioiden
priorisointina ja arvoina sekä riskitasoina.
Työympäristö on myös sellainen oppimisympäristö, jossa oppimisratojen kuvaaminen tuo
esiin oppimisen epäjatkuvuutta siinä mielessä, että selkeää kehittymistä voi tapahtua useilla
elinikäiseen oppimiseen liittyvillä radoilla. Toisilla radoilla edistyminen voi olla epäsuoraa tai
oppimista kartetaan tai jopa mennään taaksepäin, koska tiettyjä tilanteita ei ole hyödynnetty.
(Eraut 2007, 5 - 6.)
Staszin (1998, 193 - 198) näkemykseen perustuen etenkin yleisiä taitoja opittaessa tulee luoda
sellaisia oppimisympäristöjä, joissa on kiinteä yhteys työelämään. Muutoin näitä taitoja, joita
ovat kommunikointiin, ongelmanratkaisuun ja tiimissä työskentelyyn liittyvät taidot, on vaikea
oppia. Edellytys oppimiseen on kuitenkin se, että nämä taidot määritellään alakohtaisesti,
esimerkiksi kommunikointi- tai ongelmanratkaisutaidot. Ellström (1998) on kuvannut innostavan
oppimisympäristön tekijöitä, jotka mahdollistavat innovatiivisten kvalifikaatioiden ja
kehittyvän asiantuntijuuden edistämisen. Tärkeitä tekijöitä ovat olleet tehtävän luonne, esimerkiksi
sen monimutkaisuus, työn toteutuksen itsenäisyys, osallistuminen tavoitteiden laadintaan,
mahdollisuus testata vaihtoehtoisia ratkaisuja ja parannuksia työn aikana, saatu palaute
ja mahdollisuus arvioida ja reflektoida toiminnan tuloksia suhteessa tehtävään ja tavoitteisiin.
Mitä enemmän vapautta oppijalla on, sen syvemmälle oppimisen tasolle hän yltää.
Ellström kuvaa oppimisen tasot mukautuvaksi ja kehittyväksi oppimiseksi. Mukautuvassa
oppimisessa yksinkertaisesti mukaudutaan tai vaietaan. Kehittyvässä oppimisessa on edelleen
kaksi tasoa: toistava tai uusintava oppiminen, jolloin oppija pystyy ratkaisemaan etukäteen
asetetut tavoitteet ja tuottava oppiminen, jolla tarkoitetaan luovaa oppimista. Kehittyvän näkemyksen
mukaan oppija, yksin tai yhdessä toisten kanssa, analysoi kriittisesti toimintaa ja
muuttaa elin- tai työolosuhteita tietyissä, annetuissa tai annetuiksi otetuissa toimintarajoissa.
(Ellström 1998, 47.)
Sopiva teorian ja käytännön yhdistäminen tukevat moniammatillisen toiminnan edellyttämän
pätevyyden oppimista. Teoriatietoa on voitava soveltaa käytäntöön ja teoriatiedon sekä harjoittelun
on oltava vuorovaikutuksessa keskenään. Silloin on mahdollisuus pohtia teorian an-