Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

127
Vie aina oman aikansa, ennen kuin ihmiset tutustuvat toisiinsa ja ihmisten ympärille
muodostuu yhteinen verkosto. Tämä pätee muuallakin, jos toisilleen vieraat ihmiset
tekevät toisiinsa tuttavuutta. Meillä tilanne on nyt hyvä ja nuoret alkavat selvästi luottaa
meihin ja uskaltautuvat kertomaan itsestään asioita. Toiminnan vetäminen tuntuu
tosi mielekkäältä ja kerhoiltoihin on mukava mennä. Tästä projektista me opiskelijat
selvästi saamme enemmän kuin vain opintoviikkoja tietyn määrän. Jäi niin hyvä mieli.
Voin melkein sanoa, että rehellisesti odotan jo seuraavaa kertaa. Siitä onkin jo kauan,
kun olen viimeksi nauttinut näin paljon jostakin koulutyöstä. (O3)
Opettajat kuvasivat ryhmän laajemmaksi oppimisympäristöksi kuin opiskelijat niin, että siihen
kuuluivat opiskelijoiden ja heidän lisäkseen myös yhteistyökumppanit ja eri alojen edustajat.
Tähän kumppanuuteen he liittivät kehittävän vuorovaikutuksen, joka oli ihannetapauksessa
kahdensuuntaista työelämän ja koulutuksen välillä. Kummankin tahon voimavarat tulisi
opettajien käsitysten perusteella hyödyntää nykytilannetta paremmin, jotta teoria ja käytäntö
saataisiin vuorovaikutteisesti rakentamaan kaikkien osapuolten asiantuntijuutta. Opettajien
näkökulmasta oli ensiarvoisen tärkeää sitoutua yhteistyöhön, joka tarkoitti toinen toisensa
tukemista ja aktiivista osallistumista yhteisiin hankkeisiin ja projekteihin. Aktiivinen toiminta
oli opettajienkin mukaan mahdollista vasta sitten, kun oli tutustunut toiseen ihmiseen ja toiseen
alaan.
Opiskelijat suunnittelivat yhdessä kehitysvammaistyön tavoitteiden mukaista moniammatillista
toimintaa koko vuodeksi ja he täsmensivät toiminnan jokaviikkoisten kerhoiltojen ohjelmiksi,
jotka he myös toteuttivat yhdessä. Kerhoiltoihin suunnittelusta ja toteutuksesta yhteisesti
otettu vastuu oli erityisen helpottavaa ja samalla palkitsevaa, sillä jokaisella oli mahdollisuus
osallistua omien voimavarojensa ja osaamisensa mukaisesti sekä oppia myös omien
tavoitteiden suuntaisesti. Opiskelijoilla oli ryhmän tuki ja kannustus koko oppimisprojektin
ajan, eikä kenenkään tarvinnut selviytyä yksin yhdestäkään vaikeasta käytännön tilanteesta.
Yhteinen vastuu projektista antoi koko ryhmälle haasteen. Suurena vastuuna ja innoittajana
pidettiin sitä, että ryhmällä oli vapaus suunnitella ja toteuttaa keroillat haluamallaan
tavalla. Tunnettiin että asioihin oli tosiasiassa mahdollisuus vaikuttaa. (O1)
Vastuun saaminen oli kannustavaa, vaikka se toisaalta aiheutti paineita selviytymisestä. Moniammatillisen
ryhmän jäsenet pitivätkin jokaisen mukanaoloa tarpeellisena, jotta vaativa
projekti saatiin hoidettua onnistuneesti. Opiskelijoiden erilaisuus nähtiin voimavarana ja erilaisuuden
hyödyntäminen kumuloitui ryhmän vahvuudeksi. Opiskelijat tunsivat vastuun jakaantuneen
ryhmän jäsenten kesken niin, että kukin otti vuorollaan tehtäväkseen kerhoillan
vetämisen ja tarjosi tarvittaessa kaiken mahdollisen tuen toiselle. Ryhmä toimi paineiden ta-