Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

24 Ammattikorkeakoulun toimintaympäristö muuttuu myös entistä enemmän kohti verkostomaista koulua ja toimintaa moniammatillisissa yhteisöissä. Helakorpi (2005, 131 - 134) on kuvannut koulun megatrendejä, jotka ovat jo työelämän organisaatioiden arkea. Seuraavat haasteet ovat varteenotettavia myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksen moniammatillisuuden oppimisessa: - uusien tiedon- ja oppimiskäsitysten mukaan kokemus aidoissa tilanteissa auttaa ymmärtämään todellisuutta kokonaisuuksina ja painottaa oppimisprosessia - oppilaitosten sisäistä toimintaa olisi hyvä uudistaa työelämän koettelemien työtapojen suuntaan, jolloin pedagogista toimintaa tulee kehittää asiantuntijaorganisaation pohjalle kohti tiimiorganisaatiota ja verkostoitumista eri tasoilla - työelämän uudet taidot, kuten sosiaalisuus, innovatiivisuus, yrittäjyys ja verkostovalmiudet, tulee ottaa huomioon - oppilaitosten keskinäistä pedagogista yhteistyötä on syytä lisätä tietoverkkoja hyödyntämällä - kansainvälistä yhteistyötä voi lisätä erilaisten oppimisalustojen ja verkkoinnovaatioiden avulla. 2.2 Moniammatillisuus kvalifikaationa 2.2.1 Monialaisuuden suhde moniammatillisuuteen Monialaisuus on jo alun alkaen ollut suomalaisen ammattikorkeakoulun omaleimainen piirre. Monissa kielissä, myös suomen kielessä, ammattikorkeakouluja luonnehditaan polyteknisinä oppilaitoksina. Polyteknikum tarkoittaa monialaista ja korkeatasoista koulutusta antavaa korkeakoulua. Kreikankielinen sana tekhnikos merkitsee taitavuutta ja polytekhnikos useita aloja käsittävää osaamista. (Helakorpi 1999, 19.) Englanninkielisissä teksteissä multifield tarkoittaa monialaisuutta ja multidisciplinary monialaisuutta tai monitieteisyyttä. Monialaisuudella viitataan myös koulutusalojen ylittämiseen ja erilaisten osaamisten nivoutumiseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja yksilön taitavuuteen tai pätevyyteen. Interdisciplinarykäsitteellä tavoitellaan samaa sisältöä. Cross-disciplinary science-käsitteellä kuvataan eri <strong>yliopisto</strong>jen monitieteistä toimintaa. (Grigg, Johnston & Milsom 2003; Holland 2006; March 2006.)
25 Monialaisuuden määrittelyssä näkyy myös hallinnollinen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Sillä saatetaan tarkoittaa yhden ammattikorkeakoulun sisällä olevaa moninaisuutta, joka asettaa vaatimuksia ammattikorkeakoulun alueellistumiselle ja sen myötä alueelliseen vaikuttamiseen merkittävänä kouluttajana ja kehittäjänä. Rakenteellisen tarkastelun lisäksi monialaisuus voi viitata pedagogiseen opetussuunnitelmakysymykseen. Tällöin ajatellaan, että opetustarjontaan sisällytetään useaa tiedeperustaa ja perinteestä poikkeavaa erilaista ammatillista osaamista, jolloin voidaan vastata työelämän laaja-alaisuuden vaatimuksiin. Ammattikorkeakoulun arjessa monialaisuus ei ole ongelmatonta, sillä eri aloilla on oma historiansa ja kulttuurinsa niin hallinnollisesti kuin pedagogisesti. Monialaisuus voidaan myös kokea uhkana omalle koulutusalalle ja pedagogiselle näkemykselle. (Kotila 2002, 69 - 72.) Monialaisuus ja moniammatillisuus kietoutuvat toisiinsa ja myös moniammatillisuuteen liitetään eri näkökulmia. Hardenin (2004, 2) mukaan multiprofessional-käsitteessä painopiste on moniammatillisessa oppimisessa, jolloin tiettyä teemaa lähestytään kunkin ammatin näkökulmasta. Yhteistyön ja samalla moniammatillisuuden käsitteiden haltuunottoa haittaa käsitteiden käyttäminen sekä yhteisöllisenä että yksilöllisinä käsitteinä. Yhä enemmän puhutaan verkostoitumisesta, tiedontuottamisyhteistyöstä, moniammatillisesta yhteistyöstä ja synergiasta, joilla tarkoitetaan sekä kollektiivisia toimijoita että yksittäisiä työntekijöitä. (Savonmäki 2007, 18; ks. Hakkarainen, Palonen, Paavola & Lehtinen 2004; Linden 1999, 122 - 128; Metsämuuronen 2000, 158.) Käsite interprofessional sisältää ajatuksen siitä, että jotakin asiaa tarkastellaan sekä oman että toisen ammatin lähtökohdista, jolloin opitaan yhdessä toisen alan ammattilaisten kanssa ja opitaan myös toisilta ryhmän jäseniltä. Transprofessional-käsite viittaa todellisen elämän kokemuksiin perustuvaan moniammatilliseen oppimiseen tai työskentelyyn, jolloin asiantuntijat voivat rikkoa asiakaslähtöisesti roolirajojaan. (Freeth & Reeves 2004, 50; Isoherranen 2005, 33 - 39.) Ammattikorkeakoulujen ideana on alusta pitäen ollut alueen kehittäminen, johon ammattikorkeakoulut pyrkivät vastaamaan moni- ja poikkitieteisyydellä. Niissä on kyse hyvinkin pitkälle erikoistuneiden tieteenalojen kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta ja yhteistoiminnasta tai näitä yhdistävien näkökulmien etsimisestä. Monitieteisyys ja monialaisuus konkretisoituvat ammattikorkeakoulussa kykynä suoriutua moniammatillisessa yhteisössä. Nykyisessä oppimisyhteiskunnassa tarvitaan entistä enemmän yhteistoiminnallisuutta ja jaettua osaamista eri alan asiantuntijoiden kesken. Näin ollen pelkästään yksilöiden osaamisen turvin ei saavuteta organisaatioissa huippumenestystä, ja siksi edellytetään tiimityötä, yhdessä tekemistä. Moniam-
Page 1 and 2: ERJA KATAJAMÄKI Moniammatillisuus
Page 3 and 4: ESIPUHE Väitöskirjan tekeminen on
Page 5 and 6: TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Ka
Page 7 and 8: ABSTRACT University of Tampere Facu
Page 9 and 10: SISÄLLYS ESIPUHE 3 TIIVISTELMÄ 5
Page 11: KUVIOT Kuvio 1. Ammattitaidon erila
Page 14 and 15: 14 teissa odottamattomia ongelmia.
Page 16 and 17: 16 2 MONIAMMATILLISUUS SOSIAALI- JA
Page 18 and 19: 18 Uuden opetussuunnitelman mukaan
Page 20 and 21: 20 paineet lisääntyvät. Yhteisi
Page 22 and 23: 22 joita. Tutkimus-, kehittämis- j
Page 26 and 27: 26 matilliseen (multiprofessional)
Page 28 and 29: 28 nen tutkimuksen avulla. (Konkola
Page 30 and 31: 30 fikaatiot tai kompetenssit laaja
Page 32 and 33: 32 lisella pätevyydellä eli ammat
Page 34 and 35: 34 Sosiaali- ja terveysalan vuosia
Page 36 and 37: 36 - Yksilön ja työn välisenä v
Page 38 and 39: 38 lintaan liittyvät kvalifikaatio
Page 40 and 41: 40 Teoriatiedot ja käytännölline
Page 42 and 43: 42 jotka syntyvät hyvinä toistuvi
Page 44 and 45: 44 Rousin (1991) sosiaalialan opett
Page 46 and 47: 46 Dreyfusien malli perustuu siihen
Page 48 and 49: 48 prosessiin, yhteisiin tavoitteis
Page 50 and 51: 50 taso. Vähitellen oppimisen syvi
Page 52 and 53: 52 TAULUKKO 1. Asiantuntijuuden kas
Page 54 and 55: 54 kun niitä tarkastellaan sosiaal
Page 56 and 57: 56 organisointia, jossa oppija voi
Page 58 and 59: 58 kokemuksista. Yksialaisessa koul
Page 60 and 61: 60 mättä aina tuotetun tiedon hyv
Page 62 and 63: 62 - Päätöksenteko ja ongelmanra
Page 64 and 65: 64 telua työelämäyhteistyön keh
Page 66 and 67: 66 3.2.3 Opettaja oppimisen resurss
Page 68 and 69: 68 Opettajan taitavuus näkyy Grimm
Page 70 and 71: 70 Niitä taitoja, pätevyyksiä ja
Page 72 and 73: 72 tietoa ja resurssien tehokasta h
Page 74 and 75:
74 SUORITUS Itsekontrolli • olenn
Page 76 and 77:
76 Bandura on käsitellyt myös kol
Page 78 and 79:
78 telutyötä. Teoriaan perehtymis
Page 80 and 81:
80 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄT Olen hakenu
Page 82 and 83:
82 Yin (2003, 13) tarkoittaa tapaus
Page 84 and 85:
84 mittaisen nauhoitetun keskustelu
Page 86 and 87:
86 Kysymysten esittäminen ja niihi
Page 88 and 89:
88 - Tutkijan päiväkirja alkoi en
Page 90 and 91:
90 9) Uskon … Tähän kohtaan ker
Page 92 and 93:
92 TAULUKKO 4. Esimerkki ilmauksen
Page 94 and 95:
94 Kokousmateriaaleissa: 1. Oppimis
Page 96 and 97:
96 Tutkimusaineistoon tutustuminen;
Page 98 and 99:
98 6.1.1 Monialaisuus moniammatilli
Page 100 and 101:
100 käymiseksi ja monimuotoiseksi
Page 102 and 103:
102 Toisen ihmisen kunnioittaminen
Page 104 and 105:
104 keen, kun kaikki ryhmän jäsen
Page 106 and 107:
106 matillisessa yhteisössä, joss
Page 108 and 109:
108 Oppimisen tarve Samalla kun opi
Page 110 and 111:
110 yhteisessä työskentelyssä. O
Page 112 and 113:
112 miopiskelijoiden asiakkaille ko
Page 114 and 115:
114 jat pitivät moniammatillisuude
Page 116 and 117:
116 edistämisessä moniammatilline
Page 118 and 119:
118 erilaisuuden kunnioittamin
Page 120 and 121:
120 fyysisen, psyykkisen ja sosiaal
Page 122 and 123:
122 katkeriksi tai he saattoivat ol
Page 124 and 125:
124 pyrkiä hyvään toimintaan. (S
Page 126 and 127:
126 Uskon, että tämänkaltainen m
Page 128 and 129:
128 saajana ja yhdessä haettiin ra
Page 130 and 131:
130 misasennon löytäminen kehitys
Page 132 and 133:
132 Yhteisöllinen toiminta Yhteis
Page 134 and 135:
134 koska mahdollisuudet monialaise
Page 136 and 137:
136 perusteita toiminnalle ja erila
Page 138 and 139:
138 Projektityöskentelyn taitojen
Page 140 and 141:
140 Yhteenvetona moniammatillisuude
Page 142 and 143:
142 savertaisesti, tehtävä on oll
Page 144 and 145:
144 Joku uhka vois olla sellainen,
Page 146 and 147:
146 kokemus, koska kokemuksen kautt
Page 148 and 149:
148 ta riippuen opiskelijat oppivat
Page 150 and 151:
150 rastaan moniammatillisuuden opp
Page 152 and 153:
152 Tutkimukseen osallistuneiden mu
Page 154 and 155:
154 100.) Eri tiedonkeruumenetelmie
Page 156 and 157:
156 - Sovellettavuudesta, jonka kri
Page 158 and 159:
158 män puhutaan verkostoitumisest
Page 160 and 161:
160 7.3 Moniammatillisuuden oppimin
Page 162 and 163:
162 Jokainen opiskelija oppii kuite
Page 164 and 165:
164 7.4 Tulosten hyödyntäminen ja
Page 166 and 167:
166 Creswell, J. W. 2008. Education
Page 168 and 169:
168 ammattikorkeakoulujen hanketoim
Page 170 and 171:
170 Limón Luque, M. 2003. The role
Page 172 and 173:
172 Pintrich, P. & McKeachie, W. J.
Page 174 and 175:
174 Scardmalia, M. & Bereiter, C. 2
Page 176 and 177:
176 Virolainen, M. 2006. Osaamista
Page 178 and 179:
178 Uosukainen 2002 Kehittää opet
Page 180 and 181:
180 McCray 2003 Esittää käsittee
Page 182 and 183:
182 Liite 4 SAIRAANHOITAJATUTKINNON
Page 184 and 185:
184 Liite 5 SOSIONOMITUTKINNON OSAA
Page 186 and 187:
186 Liite 6 TUTKIMUKSIA MONIAMMATIL
Page 188 and 189:
188 Liite 7 HAASTATTELUN TEEMAT 1.
Page 190 and 191:
190 5 Yhdistävä kategoria: Oppimi
Page 192:
192 Liite 10 Erja Katajamäki SUOST
show all

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?