Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

85
kimiseen tuo omat pulmansa myös se, että kielellä, ajattelulla ja puheella on merkitystä siinä,
miten kokemusta voidaan kuvata sanoin. (Denzin & Lincoln 1998, 39.) Tutkimuskäytössä
olivat myös ensimmäisen puolen vuoden kokemusten jälkeen tehdyt opiskelijoiden kirjalliset
arvioinnit (N=7). Niiden laajuus oli 11 sivua.
Opettajien teemahaastattelulla kootun kuuden opettajan haastattelusta kolme oli opiskelijoiden
ohjaajia oppimisprojektissa ja kolme Oppimiskeskus Optiimin kehittämisen vastuuopettajaa.
Teemat olivat haastattelujen pohjana. Teemahaastattelurunko kysymyksineen on liitteenä
7. Teemat olivat esillä haastattelujen ajan tutkimuspäiväkirjassani. Haastattelutilanteiden heikosti
aistittuun alkujännitykseen saattoi vaikuttaa haastatteluasetelma: olin tutkija ja esimies.
Itseltäni haastattelutilanteet vaativat intensiivistä henkistä valmistautumista työroolista tutkijan
rooliin siirtymiseksi. Mielestäni onnistuin hyvin ja tunsin olevani tasavertainen keskustelukumppani,
sillä haastattelutilanteet olivat tunnelmaltaan leppoisia ja niistä kehkeytyi parhaimmillaan
antoisia vuorovaikutustilanteita. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 184 - 185.) Haastattelun
aikana opettajien kuvauksia oli mahdollisuus syventää ja laajentaa kysymyksillä miten,
miksi ja voitko kertoa lisää tai täsmentää. Nauhoitin haastattelut, ja ne kestivät puolesta tunnista
puoleentoista tuntiin. Purin haastattelut tekstiksi, jotka palautin opettajille luettaviksi ja
täydennettäviksi, jolloin heillä oli mahdollisuus syventää ja laajentaa käsiteltyjen ilmiöiden
kuvausta.
Haastattelu tähtää informaation keräämiseen, se on ennalta suunniteltua ja tiettyyn päämäärään
suuntautuvaa. Tässä tutkimuksessa on kyseessä ns. puolistrukturoitu haastattelu, jota
kutsutaan teemahaastatteluksi. Se etenee tiettyjen teemojen varassa. Kuvauksia on helppo
tarkentaa haastattelun aikana ja puheen lisäksi sanaton viestintä on mahdollista ottaa huomioon.
Aineistoa voi myöhemmin myös täydentää. Haastattelua voi käyttää sekä laadullisen että
määrällisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 42 - 43, 47 -
48; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 192 - 199; Holloway & Wheeler 1997, 54 - 55;
Punch 1998, 174.) Yin (2003, 86) pitää haastattelun vahvuutena sitä, että se on helppo kohdistaa
tapaustutkimuksen teemaan ja sen avulla saa syvällistä tietoa ja heikkoutena sitä, että epäselvästi
esitettyihin kysymyksiin saadaan epämääräisiä vastauksia tai haastateltavat antavat
sellaisia vastauksia, joita haastattelija haluaa. Haastattelu on tietynlaista keskustelua, eikä se
ole neutraalia. Se tuottaa haastatteluhetkeen perustuvaa ymmärtämystä, jonka taustalla on
haastateltavan ja tutkijan välille syntynyt vuorovaikutus. Vuorovaikutustilanteeseen vaikuttavat
mm. tutkijan persoonallisuus, kieli, asema ja sukupuoli. (Denzin & Lincoln 1998, 36.)