Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
48<br />
prosessiin, yhteisiin tavoitteisiin ja oman etenemisen tarkkailuun. Kasvun osatekijöitä ovat<br />
yksilöllinen, inhimillinen, yhteisöllinen ja sosiaalinen kasvu. Kasvun nähdään kehittyvän persoonallisuuden<br />
ja työn teoreettisen hallinnan kehittymisen välisenä vaiheittain etenevänä reflektiivisenä<br />
kokemus- ja teoriamaailman kohtaamisena. Jokaisessa vaiheessa avautuu ikään<br />
kuin uusi näköala, jolloin oppijaa pyritään rohkaisemaan oman paikan jäsentämisessä maailmassa.<br />
(Rousi 1991; Rousi & Mutka 1994, 38.)<br />
Ensimmäisessä eli orientoivassa ja ymmärtävässä vaiheessa oppija alkaa orientoitua tulevaan<br />
työhönsä. Tavoitteena on oppia oppimaan, jolloin ulkoisella palautteella on merkittävä osuus.<br />
Oppija saattaa joutua hämmentäviin ja epävarmoihin tilanteisiin, joissa hän kokee itsensä toteuttamisen<br />
ja totuttujen tapojen kyseenalaistamisen vaikeaksi. Hän havaitsee ajattelunsa ja<br />
toimintansa taustaoletukset riittämättömiksi. Hän haluaa muutosta ja sitoutuu oppimiseen.<br />
Hän harjaantuu oman ajattelun ja toiminnan havainnointiin, tarkistaa oppimiskäsitystään, luo<br />
uudenlaisen suhteen itseensä ja ympäristöönsä ja ottaa oman oppimisensa haltuun. (Rousi<br />
1991; Rousi & Mutka 1994, 38.)<br />
Toisen eli harjoittavan ja kohdentavan vaiheen tavoitteena on oppia kehittymään sisäisen palautteen<br />
kautta. Oppija tarkastelee reflektiivisesti omaa toimintaansa ja ammatillista toimintaa<br />
ylipäätään ja oppii kehittymään. Reflektiivinen toiminta on omien olettamusten kriittistä arviointia.<br />
Tämä vaihe on tuottava ja itsereflektoiva vaihe, jossa omia ajattelu- ja toimintatapoja<br />
pystytään arvioimaan ja hakemaan uutta tietoa intensiivisesti uuden käsityksen rakennusaineeksi.<br />
Oppimisprosessin kompleksisuus ja omien käsitysten rajallisuus alkavat hahmottua,<br />
mikä haastaa omaan ammatilliseen kehittymiseen. Oppija ei voi suunnata pelkästään kohti<br />
omia intressejään vaan hänen on tehtävä valintoja ja tarkistettava omaa arvopohjaansa. Tarkastelu<br />
on oivallinen tilanne ammattietiikan oppimiseen. Teoreettisen tiedon käytännöllinen<br />
merkitys alkaa hahmottua. Uusi tieto auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan todellisuutta, ja<br />
oppija alkaa löytää oman paikkansa osana laajaa yhteiskunnallista kokonaisuutta. (Rousi<br />
1991; Rousi & Mutka 1994.)<br />
Kolmannen eli syventävän ja soveltavan vaiheen tavoitteena on oppia kehittämään. Oppija<br />
lähestyy omaa ammattialaansa teoreettisesti ja saa kehittämisvalmiudet sisäisen ja yhteisössä<br />
rikastuvan palautteen kautta. Itsereflektion rinnalle nousevat ryhmäreflektion valmiudet. Oppija<br />
alkaa arvioida itseään kriittisesti työntekijänä ja suhteuttaa omaa osaamistaan yhteisöön<br />
ja osaksi koko yhteiskunnan toimintaa. Tässä vaiheessa oppija alkaa kehittää omaa ammatil-