Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
73<br />
ITSESÄÄTELYTAIDOT<br />
VAHVAT<br />
HEIKOT<br />
ALAAN LIITTYVÄ TIETÄMYS<br />
HEIKOT VAHVAT<br />
Intentionaalinen käsitteellinen<br />
muutos on todennäköistä.<br />
Sitä edistävät seuraavat seikat:<br />
Tehtävä on haasteellinen<br />
ja ongelma on mielekäs.<br />
Oppijan tavoitteena on<br />
lisätä pätevyyttä.<br />
Tehtävä ei uhkaa itseluottamusta,<br />
tehokkuususkomuksia<br />
tai minäarvostusta.<br />
Itsesäätelytaitoja on vaikea<br />
siirtää ja soveltaa uuteen alueeseen.<br />
Itsesäätelytaitojen siirtäminen<br />
saattaa riippua aiemmista<br />
vastaavista oppimistilanteista.<br />
Ihmiset saattavat pystyä tunnistamaan<br />
muutosta kaipaavat<br />
puutteet.<br />
Asiantuntijuuden kehittyminen<br />
on sidoksissa itsesäätelytaitoihin,<br />
siksi ei ole olemassa ihmisiä,<br />
joilla on vahva ammattispesifinen<br />
osaaminen ja heikot itsesäätelyvalmiudet.<br />
Intentionaalinen<br />
käsitteellinen muutos on<br />
erittäin epätodennäköistä.<br />
KUVIO 3. Ammattispesifisen osaamisen ja itsesäätelytaitojen yhteys (Limón Luque 2003)<br />
Koska persoonaan, käyttäytymiseen ja ympäristöön liittyvät tekijät muuttuvat, niitä on tarkkailtava<br />
jatkuvasti, jotta voi muuttaa toimintaansa. Itsesäätelyyn eli metakognitiiviseen kontrolliin<br />
perustuvaa oppimista voidaan kuvata kolmevaiheisena, syklisenä prosessina, johon<br />
kuuluvat keskeisesti tahto ja motivaatio. Zimmermannin alun perin kuvaamat vaiheet ovat<br />
esivalmistelu-, suunnittelu- ja aktivointivaihe, suoritusvaihe ja itsereflektio. Ensimmäistä vaihetta<br />
ilmentävät tehtävän analyysi ja itsemotivointiin liittyvät uskomukset. Hyvät itsesäätelijät<br />
asettavat tavoitteita ja suunnittelevat sopivia oppimisstrategioita. Käsitykseen itsestä oppijana<br />
liitetään tehokkuususkomukset, tavoiteorientaatio ja oma mielenkiinto. Suoritusvaihetta tarkastellaan<br />
sekä itsekontrollin että -tarkkailun avulla. Kontrollin avulla voidaan ohjata oppimista,<br />
säädellä tarkkaavaisuutta ja oppimista. Tarkkailun avulla saadaan tietoa oppimisestaan.<br />
Itsereflektiossa on kyse toisaalta itsearvioinnista ja toisaalta itsereaktioista. Itsearvioinnilla<br />
oppija haluaa saada nopeaa ja tarkkaa palautetta toiminnastaan toisiin verrattuna. Itsearviointi<br />
johtaa attribuutiotulkintoihin, jolloin tulkitaan onnistumisen ja epäonnistumisen syitä. Onnistumiset<br />
auttavat valitsemaan muutosta edistävät oppimisstrategiat. (Zimmerman 2001, 1 - 5;<br />
ks. myös Pintrich 2000, 51 - 55; Ruohotie 2005b, 11 - 16.) Zimmermannin kuvaama oppimisen<br />
itsesäätelymalli on kuviossa 4 Ruohotien (2005b) kuvaamana.