27.11.2014 Views

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

28<br />

nen tutkimuksen avulla. (Konkola & Suntio 2003, 6.) Savonmäki (2007, 18, 174) on tutkinut<br />

opettajien kollegiaalista yhteistyötä ammattikorkeakoulussa ja lähtenyt liikkeelle sellaisesta<br />

ajatuksesta, että opettajasta ei ole tullut tiimityöläistä tiimiorganisaatioiden luomisesta huolimatta.<br />

Opettajan työn luonteeseen kuuluu nimittäin tietty yksityisyys suhteessa kollegoihin ja<br />

esimiehiin ja opetustyön ydin on edelleen opiskelijan ja opettajan kohtaamisessa. Tältä perustalta<br />

yhteistyön edistämiseksi on syytä kehittää osallistavaa johtajuutta ja samalla määritellä<br />

edelleen opettajan autonomiaa opettajayhteisössä.<br />

Helsingin ammattikorkeakoulun, Metropolian, aiemman Stadian, sosiaali- ja terveysalalla<br />

toteutettiin ammattikorkeakoulupedagogiikkaa kehittävä hanke Työelämän kehittämisareena:<br />

innovatiivista osaamista sosiaali- ja terveysalan työelämään. Sen yhtenä tavoitteena oli edistää<br />

opettajien yhteisöllistä toimijuutta. Hankkeessa oli mukana 11 koulutusohjelmaa ja suuntautumisvaihtoehtoa<br />

ja kullakin oli yksi tai useita osahankkeita, joihin kytkettiin mukaan opiskelijoita<br />

ja työpaikkoja. Hankkeen turvaamiseksi jatkuvaa ja vastavuoroista yhteyttä pidettiin<br />

yllä koulutusohjelman muihin opettajiin ja koulutusohjelmien välillä. Opettajien puheesta<br />

nousi neljä teemaa, jotka sisälsivät jännitteitä uuden ja vanhan työkäytännön välillä. Teemojen<br />

sisältöinä olivat hankkeiden henkilöityminen, opetustyön ja tutkimus- ja kehitystyön<br />

eriarvoisuus, tutkimus- ja kehitystyön toimintakäytännöt ja yhdessä työskentely. Hankkeiden<br />

henkilöityminen toi esiin yksilöllisen ja yhteisöllisen kehittämisen jännitteen. Opettajien yhteistoiminnallista<br />

työskentelyä kuvaava jännite ilmensi opettajan työn muutosta yksin tekemisen<br />

perinteen ja yhdessä kehittämisen tarpeen välillä. Tulosten pohjalta yhteistoiminnallista<br />

työskentelyä pitäisi tukea esimerkiksi hyödyntämällä opettajien kokoukset yhteisten hankkeiden<br />

käsittelyssä niiden edistämiseksi. (Suntio & Konkola 2003, 2 - 6.)<br />

Sonninen (2006, 114 - 115) tutki Laurea-ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakouluopettajien<br />

uudistuvaa asiantuntijuutta, jossa uuden asiantuntijuuden yhden kokonaisuuden muodostivat<br />

monet eri asiantuntijuudet, monet ongelmanmäärittelyt, asiantuntijuuksien verkostoituminen,<br />

yhteistyö ja ammattikuntien välisten rajojen ylitykset ja madaltumiset. Tämä kuvaa<br />

vanhan eli ammattikuntakohtaisen asiantuntijuuden vastakohtaa, jolle on tunnusomaista sosiaalinen<br />

ja verkostomainen toiminta. Uutta asiantuntijuutta kuvattiin innostavaksi ja sitä toteutettiin<br />

erityisesti verkostoitumalla työelämän kanssa. Sen sijaan verkostoituminen monialaisen<br />

Laurean sisällä jäi lähes kokonaan mainitsematta. Myös Savonmäen (2007, 18) tutkimuksessa<br />

ammattikorkeakoulun opettajien verkostoituminen tulee esiin ja myös siinä korostuu suhde<br />

työelämään. Savonmäen mukaan sekä ammattikorkeakoulun sisäinen että ulkoinen yhteistyö

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!