Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
28<br />
nen tutkimuksen avulla. (Konkola & Suntio 2003, 6.) Savonmäki (2007, 18, 174) on tutkinut<br />
opettajien kollegiaalista yhteistyötä ammattikorkeakoulussa ja lähtenyt liikkeelle sellaisesta<br />
ajatuksesta, että opettajasta ei ole tullut tiimityöläistä tiimiorganisaatioiden luomisesta huolimatta.<br />
Opettajan työn luonteeseen kuuluu nimittäin tietty yksityisyys suhteessa kollegoihin ja<br />
esimiehiin ja opetustyön ydin on edelleen opiskelijan ja opettajan kohtaamisessa. Tältä perustalta<br />
yhteistyön edistämiseksi on syytä kehittää osallistavaa johtajuutta ja samalla määritellä<br />
edelleen opettajan autonomiaa opettajayhteisössä.<br />
Helsingin ammattikorkeakoulun, Metropolian, aiemman Stadian, sosiaali- ja terveysalalla<br />
toteutettiin ammattikorkeakoulupedagogiikkaa kehittävä hanke Työelämän kehittämisareena:<br />
innovatiivista osaamista sosiaali- ja terveysalan työelämään. Sen yhtenä tavoitteena oli edistää<br />
opettajien yhteisöllistä toimijuutta. Hankkeessa oli mukana 11 koulutusohjelmaa ja suuntautumisvaihtoehtoa<br />
ja kullakin oli yksi tai useita osahankkeita, joihin kytkettiin mukaan opiskelijoita<br />
ja työpaikkoja. Hankkeen turvaamiseksi jatkuvaa ja vastavuoroista yhteyttä pidettiin<br />
yllä koulutusohjelman muihin opettajiin ja koulutusohjelmien välillä. Opettajien puheesta<br />
nousi neljä teemaa, jotka sisälsivät jännitteitä uuden ja vanhan työkäytännön välillä. Teemojen<br />
sisältöinä olivat hankkeiden henkilöityminen, opetustyön ja tutkimus- ja kehitystyön<br />
eriarvoisuus, tutkimus- ja kehitystyön toimintakäytännöt ja yhdessä työskentely. Hankkeiden<br />
henkilöityminen toi esiin yksilöllisen ja yhteisöllisen kehittämisen jännitteen. Opettajien yhteistoiminnallista<br />
työskentelyä kuvaava jännite ilmensi opettajan työn muutosta yksin tekemisen<br />
perinteen ja yhdessä kehittämisen tarpeen välillä. Tulosten pohjalta yhteistoiminnallista<br />
työskentelyä pitäisi tukea esimerkiksi hyödyntämällä opettajien kokoukset yhteisten hankkeiden<br />
käsittelyssä niiden edistämiseksi. (Suntio & Konkola 2003, 2 - 6.)<br />
Sonninen (2006, 114 - 115) tutki Laurea-ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakouluopettajien<br />
uudistuvaa asiantuntijuutta, jossa uuden asiantuntijuuden yhden kokonaisuuden muodostivat<br />
monet eri asiantuntijuudet, monet ongelmanmäärittelyt, asiantuntijuuksien verkostoituminen,<br />
yhteistyö ja ammattikuntien välisten rajojen ylitykset ja madaltumiset. Tämä kuvaa<br />
vanhan eli ammattikuntakohtaisen asiantuntijuuden vastakohtaa, jolle on tunnusomaista sosiaalinen<br />
ja verkostomainen toiminta. Uutta asiantuntijuutta kuvattiin innostavaksi ja sitä toteutettiin<br />
erityisesti verkostoitumalla työelämän kanssa. Sen sijaan verkostoituminen monialaisen<br />
Laurean sisällä jäi lähes kokonaan mainitsematta. Myös Savonmäen (2007, 18) tutkimuksessa<br />
ammattikorkeakoulun opettajien verkostoituminen tulee esiin ja myös siinä korostuu suhde<br />
työelämään. Savonmäen mukaan sekä ammattikorkeakoulun sisäinen että ulkoinen yhteistyö
Change language