Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
76<br />
Bandura on käsitellyt myös kollektiivista tehokkuutta ja ryhmän tehokkuususkomuksia, mikä<br />
antaa mielenkiintoisen lisän moniammatillisuuden oppimisen tarkasteluun. Hänen mukaansa<br />
ryhmän toiminta perustuu sen jäsenten vuorovaikutukseen. Sen tekijöitä ovat ryhmässä olevat<br />
pätevyydet, ryhmän muotoutuminen, toimintojen koordinointi, ryhmän johtaminen, toimintastrategiat<br />
ja jäsenten välinen molemminpuolinen, helppo tai huono vuorovaikutus. Sama kokoonpano<br />
voi saada aikaan erilaisia tuloksia riippuen siitä, miten kunkin erityiset taidot ja<br />
ponnistelut on koordinoitu ja ohjattu. Ryhmän pätevyys yksikkönä voi vaihdella paljon johtuen<br />
erilaisista vuorovaikutusdynamiikoista. Sen vuoksi kollektiivinen tehokkuus on ryhmän<br />
ominaisuus eikä yksittäisten jäsenten ominaisuuksien summa. Tunnusmerkillistä on, että<br />
ryhmän jäsenet haluavat tietää, miten he hyödyntävät resurssinsa ja tekemänsä suunnitelmat.<br />
Tärkeää on myös havaita, miten paljon he ponnistelevat ja miten menettelevät, kun ryhmän<br />
toiminta ei tuotakaan heti nopeita tuloksia. (Bandura 2000, 478 - 482.)<br />
Näen metakognition oleellisena osana moniammatillisuuden oppimisessa, sillä kyse on oppijan<br />
kyvystä arvioida, ymmärtää ja kontrolloida omaa oppimistaan yhteisön jäsenenä. Oppimisen<br />
itsesäätelyä tarvitaan erityisesti yhteisöllisessä oppimisessa ja silloin on kyse tiedosta,<br />
joka käsittää omat tietorakenteet, prosessit, samoin kognitiiviset ja affektiiviset tilat sekä kyvyn<br />
tarkkailla ja säädellä näitä tiloja ja omaa tietämystään. Aidossa moniammatillisessa oppimis-<br />
ja työyhteisössä on mahdollista teorian ja käytännön, erilaisten tehtävien ja ohjauksen<br />
avulla rakentaa moniammatillisuuden edellyttämää pätevyyttä. Opettaja on oppimisen tukemisen<br />
asiantuntija, opiskelijan arvokas resurssi ja oppimisen mahdollistaja.<br />
3.4 Teoreettisten lähtökohtien koonti<br />
Edellisissä luvuissa käsitellyt teoriat ja aikaisemmat tutkimukset ovat auttaneet ymmärtämään<br />
moniammatillisuuden ja sen oppimisen ilmiöitä ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla.<br />
Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat koostuvat asiantuntijuuteen liittyvistä käsitteistä,<br />
monialaisuudesta, moniammatillisuudesta sekä moniammatillisuuden oppimisesta sekä yksilöllisenä<br />
että yhteisöllisenä ilmiönä. Tarkastelen moniammatillisuutta sosiaali- ja terveysalan<br />
kvalifikaationa, mikä on antanut suunnan teoreettiseen tarkasteluun. Moniammatillisuus tuo<br />
näin ollen merkittävän haasteen sosiaali- ja terveysalan koulutukselle. Haasteen tekee entistä<br />
suuremmaksi se, että lähes synonyymeinä käytetyt monialaisuuden ja moniammatillisuuden<br />
käsitteet ovat erittäin monimerkityksisiä, yksilöllisiä ja yhteisöllisiä ja näin ollen vaikeasti