Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

61
vät. Tällöin on mahdollista, että opiskelijan teoriatieto alkaa muuttua implisiittiseksi tai hiljaiseksi
tiedoksi jo opiskelun aikana, kunhan pidetään huoli siitä, että teoriatietoa käytetään
konkreettisten ongelmien ratkaisuun. (Collin & Tynjälä 2003, 338 - 344.) Myös Hakkaraisen,
Lonkan ja Lipposen (2004, 138) mukaan oikeiden työtilanteiden ongelmien ratkaisu vaatii
oman alan tietoa ja käytännön kokemusta, sillä ilman vahvoja teoreettisen ajattelun välineitä
on vaikea ymmärtää ja hallita muuttuvia tilanteita ja työtehtäviä.
Kaikkea oppimista ei voi suunnitella etukäteen. Myös Erautin (2007) mukaan oppiminen voi
olla suunnittelematonta ja oppimisen tarve voi syntyä työn tekemisestä, arjen ongelmatilanteista,
vuorovaikutuksessa työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Hän onkin tutkijaryhmänsä
kanssa kehittänyt typologian siitä, mitä työssä voi oppia. Tutkimukset on tehty kaupan, tekniikan
ja terveydenhuollon aloilla. Tyypittelyssä puhutaan oppimisen poluista (learning trajectories),
jotka kuvaavat työelämässä opittua asiantuntijuutta paremmin kuin pätevyydet. Tyypittelyssä
on otettu huomioon myös elinikäisen oppimisen näkökulma. Oppimisen polut on
kuvattu seuraavasti:
- Työtehtävien tekeminen, johon kuuluvat mm. nopeus ja joustavuus, tehtävien monimutkaisuus,
laaja kommunikointi ja kollaboratiivinen työskentely.
- Tietoisuus ja ymmärtäminen, jolla tarkoitetaan muita ihmisiä, tilanteita, omaa organisaatiota,
ongelmia, riskejä, prioriteetteja ja asioiden arvoa.
- Henkilökohtainen kehittyminen, jota tarkastellaan itsearviointina, itsensä johtamisena,
tunteiden hallintana, suhteiden rakentamisena ja ylläpitämisenä, kykynä huomioida toisten
näkökulmat, konsultoida ja työskennellä toisten kanssa, omasta työstä oppimisena ja sen
parantamisena, relevantin tiedon arviointina ja kykynä oppia kokemuksesta.
- Tiimityö, jolla ymmärretään kollaboratiivista työskentelyä, sosiaalisten suhteiden helppoutta,
suunnittelua ja ongelmanratkaisua, kykyä sitoutua vastavuoroiseen oppimiseen ja
edistää sitä.
- Erilaisten roolien hahmottaminen, johon kuuluvat priorisointi, luotettavuus, toisten oppimisen
tukeminen, johtajuus, vastuuntunto, ohjaaminen, delegointi, eettisten asioiden käsittely,
odottamattomista ongelmista selviytyminen ja kriiseissä johtaminen.
- Akateeminen tieto ja taidot näkyvät asioiden perustelussa ja argumentoinnissa, formaalin
tiedon arvioinnissa, tutkimukseen pohjautuvassa käytännössä, teoreettisessa ajattelussa,
oman tiedon tarpeessa, erilaisten tietoresurssien käytössä ja relevantin teorian käytön oppimisessa.