Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

153
Aineiston riittävyyden tarkastelussa voitaisiin käyttää kyllääntymisen eli saturaation käsitettä.
Se sopii kuitenkin tavoitteeltaan vain sellaiseen tutkimukseen, jossa haetaan samuutta, ei erilaisuutta.
Tässä tutkimuksessa on kuvattu ilmiön erilaisia ulottuvuuksia, joten saturaatiopistettä
ei ole voitu etukäteen määrittää. Sitä kuitenkin käytetään ja se voidaan yhdistää tulosten
yleistettävyyteen siten, että pienenkin aineiston alkaessa toistaa itseään voidaan tehdä yleistyksiä.
(Tuomi & Sarajärvi 2002, 89 - 90.) Tämän tutkimuksen henkilömäärä on pieni, joskin
oppimisprojekti on vuoden mittainen ja aineistoa on kertynyt sopivasti. Analyysin pohjana on
1 235 erilaista merkityksellistä ilmausta ja aineiston täydennyksenä kaikkien opiskelijoiden
esihaastattelut, esikyselyt ja puolen vuoden opiskelun jälkeiset projektin arvioinnit, mitkä
kaikki yhdessä ovat mahdollistaneet ilmiön kuvaamisen. Kaikki aineistot ja niiden keruu ovat
lähentäneet minua tutkittavien maailmaan, ja olen saanut eri menetelmillä tutkittavia ilmiöitä
kuvaavan monipuolisen aineiston.
Kun samasta ilmiöstä halutaan kerätä tietoa eri menetelmillä, kyseessä on aineistotriangulaatio.
Erityisesti tapaustutkimuksissa on tavallista käyttää erilaisia aineistonkeruumenetelmiä,
koska näin on mahdollisuus saada monipuolinen, vakuuttava ja tarkka kuva tutkimuskohteesta
ja ilmiötä voidaan kuvata monipuolisesti. Ajatellaan myös, että toisen menetelmän heikkoutta
kompensoidaan toisen vahvuudella ja eri menetelmät ikään kuin neutraloivat eivätkä sekoita
menetelmien heikkouksia. Erilaiset aineistot voivat kuitenkin tuottaa ongelmia, sillä esimerkiksi
laadullisten ja määrällisten aineistojen käyttö samanaikaisesti saman ilmiön ja kohteen
analyysissa voi olla arvelluttavaa jo sen vuoksi, että eri aineistoilla voi olla hyvin erilaiset
tieteenfilosofiset lähtökohdat. (Denzin & Lincoln 1998, 194 ja 2003, 31; Eskola & Suoranta
1998, 69; Taylor & Bogdan 1998, 80; Yin 2003, 98 - 99.) Staken (2005, 453 - 454) mukaan
laadullinen tutkija on kiinnostunut havaintojen monipuolisuudesta, jopa ihmisen elämän erilaisista
totuuksista, joita aineistotriangulaatio eli eri tavoin kerätty aineisto auttaa tunnistamaan.
Erilaisten menetelmien käytöstä seuraa myös, että tutkimuksen löydökset tulee kuvata
kattavasti ja tarkasti.
Eri menetelmin kerätty aineisto saattaa aiheuttaa ongelmia rakennevaliditeetissa, jolla arvioidaan
tutkittavien käsitteiden operationalisoinnin onnistumista. Erilaiset tietolähteet voivat
tuottaa olennaisesti erimitallista tietoa samasta ilmiöstä, jolloin voidaan kysyä, koskeeko tutkimus
sitä, mitä on oletettu ja käytetäänkö niitä käsitteitä, jotka kuvaavat tutkituksi aiottua
ilmiötä. Käsitteiden operationalisointia helpottaa kuitenkin se, että tutkija tuntee yhtä hyvin
kaikki käyttämänsä erilaiset tekniikat. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 186 - 187; Yin 2003, 99 -