Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

81
5 TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT
5.1 Laadullinen tapaustutkimus ja tutkimuksen taustaolettamukset
Omat ontologiset sitoumukseni ovat vaikuttaneet tutkimuksen tekemiseen. Lähden tutkimuksessa
liikkeelle induktiivisesti, yksittäisen ihmisen kokemuksista ja empiirisistä havainnoista
moniammatillisessa oppimisyhteisössä. Ajattelen, että jokainen kuvaa omat kokemuksensa
omasta tiedosta ja totuudesta oman kielensä välityksellä, millä itse kukin rakentaa eli konstruoi
sosiaalista todellisuuttaan, eikä jäljennä sitä. Näin ollen on olemassa erilaisia todellisuuksia
ja voidaan puhua relativistisesta ontologiasta. Laadullinen tutkimus on hyvinkin subjektiivista
ja tavoitteena on nimenomaan tulkita ja ymmärtää niitä merkityksiä ja määrittelyjä, joita ihmiset
antavat omille kokemuksilleen ja toiminnalleen. Näin saadut tulokset muodostavat epistemologiset
sitoumukset ja edustavat totuutta tutkittavien totuuden kautta. (Denzin & Lincoln
2003, 5, 16; Silvonen & Keso 1999, 90; Strauss & Corbin 1998, 10 - 11.)
Creswellin (2008, 264 - 265) mukaan laadullisen tutkimuksen tulkinta tarkoittaa joko sitä, että
tutkija palaa yhä uudelleen henkilökohtaisiin näkemyksiin ja muodostaa samalla laajoja merkityksiä
tutkittavasta ilmiöstä, tai hän vertaa tuloksia aiempiin tutkimuksiin tai molempia.
Myös tutkijan ja tutkittavien maailma on sosiaalinen maailma, josta ei ole mahdollista tehdä
objektiivisia havaintoja, sillä ne ovat kontekstisidonnaisia. On muistettava, että ihmiset osaavat
vain harvoin selittää toimintaansa ja aikomuksiansa: ne ovat tarinoita tai selvityksiä siitä,
mitä he tekevät ja miksi. Varsinkaan yhdellä menetelmällä aikomuksia on vaikea saada esiin.
(Denzin & Lincoln 2003, 31.) Tieteellinen tieto on siten relativistista, sillä se on sosiaalisesti
rakennettua ja ihmisillä on tarve päästä yhteisesti jaettuihin merkityksiin. Tieto perustuu ihmisten
kokemuksille ja niille annetuille merkityksille, jotka on välitetty kielen kautta. (Tynjälä
1999, 148; Tynjälä ym. 2005, 27 - 28.) Tämän määrittelyn pohjalta tutkimustani moniammatillisuuden
oppimisesta voi pitää lähtökohdiltaan sosiaalisena konstruktivismina.
Ratkaiseva tekijä tapaustutkimuksen valintaan oli se, että tutkimuskysymyksiin oli mahdollisuus
hakea vastauksia ammattikorkeakoulun arjesta. Tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida
ja käsitteellistää opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia monialaisuudesta ja moniammatillisuudesta
sekä sen oppimisesta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää moniammatillisuuden
ilmiötä entistä paremmin. Tutkimus kohdistuu opiskelijoiden moniammatillisuuden oppimiseen
oppimisprojektissa. Tältä pohjalta tutkimus saa myös tapaustutkimuksen ulottuvuuden.