Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

159
teen saavuttamiseksi. Kotila (2002, 69 - 72) näkee niin ikään monialaisuudella olevan sekä
hallinnollisen että yhteiskunnallisen näkökulman tai se voi viitata pedagogiseen opetussuunnitelmakysymykseen.
Tämän tutkimustehtävän merkittävin anti on moniammatillisuuden määrittely yksilön ominaisuutena,
mikä tarkoittaa sosiaali- ja terveysalan yleisiä taitoja. Moniammatillisuuden ymmärtäminen
yleisinä taitoina on auttanut jäsentämään opetussuunnitelmaa aiempaa selkeämmin.
Yleiset taidot näkyvät moniammatillisuuden edellyttämänä pätevyytenä, joksi ovat muodostuneet
ongelmanratkaisun, ryhmässä työskentelyn eli kanssakäymisen taidot, johtamisen, kehittämisen,
projektityöskentelyn, osaamisen hyödyntämisen ja ohjauksen taidot. Näihin kaikkiin
taitoihin liittyvät olennaisesti erilaiset vuorovaikutustaidot, asenteet ja tunteet. Moniammatillisuus
ei siis ole laaja-alaista, eri alojen substanssiosaamisen sekoitusta, vaan kyse on
sosiaali- ja terveysalan yleisistä taidoista eli työelämätaidoista. Myös muissa tutkimuksissa
viitataan sosiaalisiin taitoihin ja persoonallisiin pätevyyksiin, joista mainitaan itseluottamus,
joustavuus, itsenäisyys ja rohkeus. Näihin sisältyvät esimerkiksi kuunteleminen, kuuleminen,
tilan antaminen toiselle, oman tilan ottaminen, itsensä ymmärrettäväksi tekeminen, sanattomien
viestien tunnistaminen, metakognitiiviset taidot ja huumorin käyttö. (Ks. esim. Anderson
& Marshall 1996; McCray 2003; OECD 2000; Ruohotie 2003.)
Tutkimustulokset yleisten taitojen näkökulmasta ovat kansainvälisestikin ajankohtaiset ja
mielenkiintoiset, sillä OECD on käynnistänyt korkeakouluopiskelijoiden osaamista mittaavan
tutkimushankkeen esiselvityksen myöhempää tutkimusta varten. On nimittäin niin, että aiemmat
tutkimuksen eivät ole antaneet vastauksia oppimistuloksista ja opiskelijoiden todellisesta
osaamisesta. Suomi kuuluu geneeristen eli yleisten taitojen mittaamisen ryhmään yhdessä
Korean, Meksikon ja Norjan kanssa. Hankkeesta käytetään nimeä AHELO (Assessment of
Higher Education Learning Outcomes). (OECD:n AHELO-hankkeen käynnistäminen Suomessa
2009, 1). Moniammatillisuutta voidaankin pitää ammatillisen asiantuntijuuden välttämättömänä
elementtinä, koska siitä on tullut sosiaali- ja terveysalan kvalifikaatio. Muissakin
tutkimuksissa ja monissa sosiaali- ja terveysalan asiakirjoissa viitataan moniammatillisen työtavan
välttämättömyyteen asiaa tarkemmin kuvaamatta (esim. Ellström 1998; Eraut 2007, 6 -
7; Helakorpi 2005; Honkakoski 1995; Metsämuuronen 2000; Terveydenhuollon ammatinharjoittamistyöryhmän
muistio 2000).