978-951-39-6020-9

Järki ja tunteetvoinu tehdä paremmin jos siinä hetkesä oisin ollu viisaampi, mut ehkä toisessahetkessä ON sitte viisampi.Jälkihaastatteluiden henkilöstöjohtamiseen liittyvät tunneilmaisutpoikkesivat huomattavasti alkuhaastatteluiden ilmauksista. Selkein eroalku- ja jälkihaastattelujen välillä oli se, että johtajat eivät varsinaisestikuvailleet omia henkilökohtaisia tunteitaan henkilöstöjohtamisenkysymyksiä tarkasteltaessa, vaan tunnepuhe oli jälkihaastatteluissaluonteeltaan hyvin analyyttistä ja pohdiskelevaa. Kaikkein useimminjohtajien haastatteluissa esiintyi maininta siitä, kuinka tunteidenkäsittelyn merkitys ja tärkeys työyhteisössä on Johdon valmennuksenjälkeen avautunut ja kirkastunut heille aivan uudella tavalla (32 mainintaa).Lisäksi ihmissuhteiden ymmärryksen ja haastavien tilanteidenhoitamisen taidon kuvailtiin parantuneen (23 mainintaa). Tämän muutoksenvoi tulkita tarkoittavan esimiesten Johdon valmennuksessa vahvistunuttaymmärrystä tunteiden merkityksestä työyhteisön arjessa jatyössä. Selkeinä johtajien omia tunteita ilmaisevina kuvauksina haastatelluttoivat esiin lisääntyneen armollisuuden tunteen (5 mainintaa) sekävahvuuden kokemuksen (8 mainintaa). Armollisuuden tunteen kuvattiinliittyvän erityisesti haastaviin vuorovaikutustilanteisiin henkilöstönjohtamisessa sekä lisääntyneeseen ymmärrykseen siitä, että henkilöstönkohdistama kritiikki tai ”roskakori”-puhe ei kohdistu johtajien persoonaan,vaan erityisesti heidän rooliinsa ja asemaansa johtajina. Tähänliittyi myös kuvauksia vahvuuden ja varmuuden tunteen lisääntymisestäerityisesti suhteessa rajojen asettamiseen. Johtajat kuvasivat, että työedellyttää vahvuutta asettaa rajoja suhteessa työn tekemiseen ja erityisestityönmäärään mutta myös suhteessa omaan itseensä ja itselleen asettamiinvaatimuksiin.Sen sijaan asiajohtamiseen liittyen tunneilmauksia esiintyi vähän.Nämä kaikki ilmaisivat strategistenlinjausten ja erityisesti niukan taloudellisentilanteen tuottamia raskauden ja uupumuksen tunteita (8 mainintaa).133