12.07.2015 Views

978-951-39-6020-9

978-951-39-6020-9

978-951-39-6020-9

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Kuka muu muka muuttaa?Lähtökohdat muutostyölleOpettajankoulutuksella on Suomessa pitkä 150-vuotinen historia. Opettajankoulutuksenhaasteena on pystyä säilyttämään perinteestä se, mikäyhä edelleen on toimivaa ja arvokasta, mutta samalla rohkeasti uudistuaja uudistaa sekä omaa että koulun toimintaa. Yhteiskunnan muuttuessamyös opettajan professio kohtaa uudenlaisia haasteita, jolloin teollistuneenajan tieto- ja oppimiskäsitykset, mitkä näkyvät edelleen opettajankoulutuksentoimintatavoissa ja -kulttuurissa, eivät riitä tai ovat suorastaanvääränlaisia (ks. esim. Hökkä & Eteläpelto 2014). Pitkän historianomaavat koulutusorganisaatiot ovatkin hitaita sekä reagoimaan muutoshaasteisiinettä itse toimimaan muutoksen suunnannäyttäjänä syväänjuurtuneiden ajattelu- ja toimintatapojen vuoksi (Fullan 1995; Goodson2001). Toimintakulttuurien staattisuus on ristiriidassa sen tosiasiankanssa, että opettajankoulutuksen tulisi olla tulevaisuusorientoitunuttaja uutta luovaa.Opettajankoulutuslaitoksen toiminta on painottunut vahvasti koulutuksentoteuttamiseen, jolloin tutkimus on ollut harvojen intresseissä.Koulutuksen toteuttamisen tavoissa koulumaisuus on ollut leimallista,mistä syystä opiskelijan lukujärjestys on muodostunut eri oppiaineidenoppitunneista. Opettajaprofessiolle tyypillinen vahva autonomia onnäkynyt myös opettajankoulutuksessa yksin tekemisen kulttuurina sekäkoulutustehtävässä että tutkimustoiminnassa. Tutkimus on ollut pääsääntöisestiyksilöiden intresseistä kumpuavaa ja yksin tai hyvin pienissäja löyhissä tutkimusryhmittymissä tehtyä. Usein tutkimus on ollutirrallaan koulutuksesta, jolloin sen vaikuttavuus opettajankoulutuksenkokonaiskehittämiseen on ohutta ja sattumanvaraista. Opettajankoulutuksenkehittämiselle tyypillistä olikin pitkään kapea-alainen kehittäminenilman holistisempaa kokonaiskuvaa. (Rantala & Rautiainen 2013.)Myös opettajankouluttajan ammatti-identiteetti on Hökän (2012)mukaan kapea ja ainepedagogiikkaan pohjautuva. Kunkin omalla erityisalueellaammatillinen identiteetti on kuitenkin vahva. Opettajankouluttajatkokevat voivansa kehittää omaa työtään autonomisesti javahvan toimijuuden mukaisesti. Vahva ainepedagoginen tai aineryhmiinperustuva identiteetti johtaa kuitenkin väistämättä aineryhmienväliseen resurssikilpailuun ja yhteisöllisyyttä heikentävään toimintakult-153

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!