978-951-39-6020-9

Paloniemi, Hökkä, Vähäsantanen, Herranen, Eteläpelto & Kalliolatämään ne kolmeen pääluokkaan. Laskimme myös mainintojen lukumäärät.Lisäksi olemme aineistona hyödyntäneet sairaalassa toteutetunTyökonferenssin pienryhmien ääninauhamateriaalia erilaisten ammatillisentoimijuuden muotojen tutkimuksessa. Pienryhmäkeskustelujenanalyysissä kiinnitimme huomiota toimijuuden ilmaisuihin sekä vuorovaikutukseenyksilö- ja ryhmätasolla. Tässä luvussa hyödynnämme myösosallistujien pohdintoja ja kehittämisehdotuksia, ja tarkastelemme niitäsuhteessa omiin tavoitteisiimme menetelmän toteuttajina ja tutkijoina.Työkonferenssi työyhteisön kehittämistyön menetelmänä:osallistujien arvioita ja niiden kontekstointiaOheisessa Taulukossa 1 on esitetty Työkonferensseihin osallistuneiden arviotja palautteet kolmeen pääluokkaan jaoteltuna: 1) sisältö, luonne ja toteutus,2) osallistuminen ja dialogisuus sekä 3) kehittäminen ja oppiminen.Dialogia mielekkään teeman parissa pienryhmissäSuuri osa osallistujien arvioinnista koski Työkonferenssin sisältöä, luonnettaja käytännön toteutusta. Työkonferenssit saivat kiitosta toimivuudestaan,selkeästä rakenteestaan ja systemaattisesta etenemisestään. Erityisestipienryhmätyöskentelyä pidettiin hyvänä, samoin ryhmien vaihtuvuutta.Työkonferenssin demokraattisen dialogin säännöt (ks. Kalliola tässä teoksessa)sekä osallistujien vaihtuvat roolit koettiin toimintaa jäsentävinä jamuista organisaatiossa toteutetuista kehittämismenetelmistä poikkeavinatapoina. Palautteiden perusteella sisältöjen arvioinnissa pidettiinhyvänä, ettei päivän sisältö jäänyt irralliseksi muusta työyhteisön ja organisaationtoiminnasta. Myös se, että osallistujat olivat itse tuottamassasisältöä ja erilaisia näkökulmia käsiteltävään teemaan, koettiin tärkeänä.Rakenne oli toimiva: unelmista kohti käytännön toimenpiteitä. Demokraattisuustuntui toteutuvan. Myönteistä oli, että eri tehtävät (sihteeri, esittelijä)jaettiin pienryhmissä tasapuolisesti.Itse loimme sisällön päivälle, joten sisältö palveli tarkoitustaan.198