978-951-39-6020-9

Eteläpelto, Hökkä, Paloniemi & Vähäsantanensia yksilötasolla sen mukaan kuinka työidentiteetit muuttuivat. Jotkutolivat innokkaina toivottamassa muutoksen tervetulleeksi, toiset kokivatsaman muutoksen oman työnsä kannalta lähes umpikujaksi ja katsoivatsen vievän pohjan pois omalta työltä, omista ammatillisista tavoitteistaja eettisistä sitoumuksista. Niinpä ammatinopettaja, joka joutui muutoksenseurauksena siirtymään kouluympäristöstä työpaikoille ohjaamaanoppilaitaan, saattoi kokea, ettei hän voi enää toimia entiseen tyyliinnuorten kasvattajana, johon hänen ammatillinen identiteettinsä jatätä kautta työn mielekkyys oli vahvasti kiinnittynyt (Vähäsantanen2013). Hierarkkisessa sairaalaympäristössä ja yliopistollisessa opettajankoulutuksessaperinteisten ammatillisten raja-aitojen ylittäminen ja siirtyminenmoniammatilliseen yhteistyöhön saatettiin puolestaan kokeamonella tapaa uhkaksi omalle ammatilliselle identiteetille (Hökkä 2012;Paloniemi & Collin 2010).Havaitsimme siis, miten ammatillisen identiteetin muutos on edellytyksenäsille, että muutos voi ylipäänsä toteutua ihmisten arkityössä.Lisäksi ammatilliset identiteetit, jotka perustuivat ammattilaisten eettisiinsitoumuksiin, ihanteisiin ja usein työuran varhaisissa vaiheissa syntyneisiinoman työn mielekkyyttä ylläpitäviin ydinidentiteetteihin (Eteläpelto2007), olivat työntekijöiden jaksamisen ja työn koetun arvon jaarvokkuuden kannalta tärkeitä. Ammatilliset identiteetit olivatkin useinkiteytymiä pitkäaikaisesta oman elämän tavoitteiden ja arvojen pohdinnasta,omista uskomuksista ja maailmankuvasta sekä siihenastisestakoulutuksesta ja työkokemuksesta. Siksi ne myös ovat hyvin pysyviä jahitaasti muuttuvia. Näyttää siltä, että ammatilliset sitoumukset ja tavoitteetvaativat muuttuakseen sekä työyhteisössä käytäviä keskusteluja ettäyksilöllistä työskentelyä oman arvomaailman kanssa. Mikäli muutokselleei saada tukea esimerkiksi yhteisten pohdintojen ja keskustelujenkautta, jäädään helposti sisäisesti vanhaan, vaikka ulkoisesti saatetaankintoimia uusien ohjeiden mukaisesti (Vähäsantanen 2013). Tämä sisäinenristiriita on pidemmän päälle kuormittava ja estää uuden oppimista sekätoimii jarruna oman osaamisen sekä työn kehittämiselle ja uudistamiselle.Työelämässä toimijuus näyttäytyy usein yhteisöllisenä. Tällöintoimijana on työyhteisö, tiimi, verkosto, ammattijärjestö, osasto, työpaikka,organisaatio tai muu yhteenliittymä. Toimijuus voidaan työ-28