978-951-39-6020-9

KalliolaTyökonferenssien historia Suomessa: työelämändemokratisoinnista ja taloudellisesta lamasta selviämisestä kohtijatkuvaa dialogista kehittämistäNykyisin työyhteisöjen, työorganisaatioiden ja työelämän tutkimusavusteisellakehittämisellä on Suomessa vakiintunut, perusteiltaankyseenalaistamaton asema. Toimintatutkimuksellinen työelämänkehittäminen ja erilaiset kehittämiskokeilut alkoivat meillä vasta1980-luvulla, kun muissa Skandinavian maissa toiminta oli käynnistynytjo 1960-luvulla. Meillä työelämän kehittämisen vakiintuminen voidaantulkita seuraukseksi 1990-luvun alkuvuosien taloudellisesta lamasta,josta selviämistä helpottamaan tuolloinen hallitus ja työmarkkinaosapuoletkäynnistivät ensimmäisen Kansallisen työelämän kehittämisohjelman(Työministeriö 1996).Ohjelman suunnittelu kolmikantayhteistyössä näkyi ohjelman tavoitteissa:tarkoituksena oli kehittää yhtaikaa maamme työorganisaatioidentuloksellisuutta ja niiden henkilöstön työelämän laatua projekteissa,joissa työorganisaatiot toimivat yhteistyössä tutkijoiden kanssa.Osin poliittisen tahdon ja osin myönteisten kansallisten ja kansainvälistenarviointien seurauksena käynnistettiin useita ohjelmakausia, kunneshallitusten vaihtumisen myötä ohjelmien perustoiminnot siirrettiinvuonna 2008 osaksi Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ”Työorganisaatioidenkehittämisen” rahoitusta. Työelämän kehittämisohjelmaan hyväksytyteri projektit käyttivät monipuolisesti erilaisia tutkimusperustaisiakehittämismenetelmiä, joista yksi oli demokraattista dialogia hyödyntäväTyökonferenssimenetelmä ja lisäksi mm. muutoslaboratorio, ProblemBased Learning työyhteisötasolla ja prosessikonsultointi (Alasoiniym. 2006; Ramstadt & Alasoini 2007.) Yhteiskuntatason tavoitteet työelämänkehittämisessä ovat sittemmin edelleen nousseet: vuonna 2012laadittiin silloisen hallitusohjelman perusteella Työelämästrategia vuoteen2020 (Työ ja elinkeinoministeriö 2012). Strategian vision mukaanSuomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020. Kehittämisen lähtökohdatovat samat kuin aiemminkin: tuottavuuden ja työelämänlaadun edistämiseen pyritään yhteistoiminnassa työelämän osapuoltenkanssa. Tämä tarjoaa mahdollisu uksia myös Työkonferenssinmenetelmänkäytölle.180