978-951-39-6020-9

Kuka muu muka muuttaa?Opetussuunnitelman työstämiseen ja ilmiöiden perustojen laatimiseenpyrittiin osallistamaan koko henkilökunta. Laitostasolla opetussuunnitelmatyötäkoordinoimaan vastuullistettiin pienempi professorivetoinenryhmä, jonka tehtävänä oli koota yhteisen työn työskentelyn tuloksia jalaatia suuntaviivoja työn etenemiselle ja valmiiksi saamiselle. Opetussuunnitelmatyönyhtenä keskeisenä lähtökohtana on, että se on samallatoimintakulttuurin muuttamista: toiminta itsessään ilmentää tutkivaa jayhteisöllistä oppimista.Yhdessä tekemisen kulttuurin joskin verkkainen, mutta tavoitteellinenkehittäminen on sinnikästä työtä. Kun kaikki yhteisesti tehtäväsuunnittelu- ja kehittämistyö summataan, voidaan todeta, että yhteisöllisyydenkehittämiseksi tehty työ on saanut aikaan runsaasti uutta liikettäja virtausta sekä opetus- että tutkimustyössä. Jaettu johtaminen jarohkeus kokeilla uutta nousivatkin keväällä 2013 toteutetussa koulutuksenitsearvioinnissa esille laitoksen vahvuuksina.Kohti uusia traumojaOpettajankoulutuslaitoksessa on kauas menneeseen ulottuvat juuret,niin ilon aiheet kuin murheet ja katkeroitumiset, jotka luovat leimansatoimintakulttuuriin sekä tarkoituksellisesti että tahattomastikin. Yksilöidenja yhteisön vahvuuksista sekä positiivista tunnetta synnyttävistäasioista halutaan pitää kiinni. Niin ikään, niin yllättävältä kuin se saattaakuulostaakin, myös yhteisistä hankaluuksista ja traumoista halutaanpitää kiinni esimerkiksi kertomalla ”kauhutarinoita” erilaisista käsittämättömyyksistätai muuttumattomuuksista. Muun muassa laitoskokouksetovat mieliä kirvoittavista tarinoista ehtymätön runsaudensarvi. Taikun esimerkiksi säännöllisin väliajoin toteutuva yhteisöllinen prosessi(vaikkapa opetussuunnitelmatyö) käynnistyy, puhe edellisen kierroksenvaikeuksista ja ahdistavuuksista alkaa nostaa päätään. Usein suullisenperimätiedon tavoin tarinat luovat jännitystä ja sähköistävät ilmapiiriä– antavat kasvot yhteisölle ja sen toimijoille. Moni yhteisössä jo kauemmintyöskennellyt voi halutakin olla niiden hyvien juttujen kertoja,joita muut huvittuneina tai kauhistuneina kuuntelevat. Tarinoita kuultuaanmyös yhteisön uudet jäsenet alkavat odottaa, milloin tarinoiden163