978-951-39-6020-9

Kalliolasain määrin olisi johdettu osallisten oman työn kehittämistilanteesta.Niinpä tässä hankkeessa pyrittiin ulkopuolisen asiantuntijan ehdotuksestaeräänlaiseen kompromissiratkaisuun: annettiin kehittämiskohteilleohjeet ohjausryhmien, vaikkapa sitten väliaikaistenkin, perustamiseksi,jotta Työkonferenssit saataisiin mahdollisimman paljon linjaan jo olemassaolevan kehittämistyön kanssa. (Ks. Herranen ym. tässä teoksessa.)Tämän hankkeen Työkonferenssien aiheiden ja osallistujien valinnastavoidaan esittää myös edellistä pidempi tulkinta. Monissa ihmistensosiaalisen elämän ulottuvuuksissa on yhtaikaa sekä muutosta ettäpysyvyyttä, niin työorganisaatioissakin. Vaikka niiden toimintaympäristöon jälleen kerran muuttunut, tällä kertaa jatkuvaksi globaaliksitalouskilpailuksi, jossa kehittämisestä on tullut osa jokaisen työtä, tämänhankkeen Työkonferenssikokeilujen voidaan nähdä jatkavan Työkonferenssimenetelmänalkuaikojen molempia perinteitä: työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksienja työorganisaatioiden selviytymisen edistämistä.Ammatillisen toimijuuden vahvistaminen ei ole mahdollista ilmantyöntekijöiden omaa tilaa, harkintaa ja osaamisen käyttöä. Tutkimus- jakehittämissuunnitelmansa mukaisesti tämä hanke ei kuitenkaan tavoitteletätä vain yksilö- ja yhteisötasoilla, vaan pyrkii osaltaan edistämäänprofessionaalisten palveluorganisaatioiden menestymistä. Tavoitteissa onsiis läsnä tasapainon etsintä työntekijöiden hyvinvoinnin ja organisaationtuloksellisuuden kesken, mikä on tuttu keskinäissidos jo RuotsinLOM-ohjelmasta ja meidän työelämän kehittämisohjelmistammesekä muista julkisrahoitteisista (esimerkiksi Työsuojelurahaston) kehittämishankkeista.Suunniteltaessa tämän hankkeen kehittämiskohteisiinsopivia Työkonferenssikokeiluja suurena taustakysymyksenä olikinkoko ajan, miten Työkonferenssitilanteisiin saadaan mukaan tasapainoisestisekä nykyisen työelämän vaatimus kilpailukykyisistä organisaatioistaettä ammatillinen toimijuus. Edellinen ratkaistiin Työkonferenssienaiheen valinnalla, jota kunkin osallistuvan organisaation kehotettiinmiettimään oman ajankohtaisen kehittämistilanteensa näkökulmasta.Jälkimmäisessä luotettiin menetelmän teknisiin vaiheisiin, joiden teoreettisetperustelut ja liityntä työelämän suhteiden tematiikkaan on esitettyedellä. Tästä näkökulmasta pyrkimys mahdollisimman keskeisiinTyökonferenssiteemoihin oli olennaista.Myös Työkonferenssimenetelmän oppiminen sinänsä voi olla merki-190