978-951-39-6020-9

KalliolaTyökonferenssimenetelmällä saadut käytännön tulokset on jatkuvastikoettu riittävän hyviksi pitämään menetelmä hengissä. Se onkin säilynytyhtenä mahdollisuutena erilaisten muiden dialogiin pohjautuvien työelämänkehittämismenetelmien joukossa (Lehtonen & Kalliola 2008).Menetelmän, sen periaatteiden tai sen muunnosten käyttöä raportoiviatutkimuksia löytyy mitä erilaisimmista teemoista, esimerkiksi organisaationoppimisesta kirjapainon työtapojen muutoksessa (Vähämäki 2008),sotilasorganisaation tasa-arvopyrkimyksistä (Leinonen, Otonkorpi-Lehtoranta& Autio 2011) ja peruskoulun kehittämisestä (Rajakaltio 2014).Johtamistutkimuksissa painopiste on dialogissa (Erkkilä 2012; Syvänenym. 2012). Menetelmä on omaksuttu myös esimerkiksi yliopistojen jaammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin (Hietaoja 2013; Pokela 2012)ja siitä informoidaan työelämän kehittämisen toimijoita verkko-ohjelmalla(Duunitalkoot, Työterveyslaitos).Demokraattinen dialogi - työelämän kehittämisenfilosofiasta työkaluksiVertaillessaan muutamia Euroopassa käytössä olevia työelämän kehittämisenja innovoinnin dialogisia menetelmiä Alasoini, Hanhike ja Ramstadt(2006) totesivat tarkoituksenmukaisen vertailun edellyttävän myösnäiden menetelmien teoreettisten oletusten ja teoreettisten kytkentöjenilmaisua. Työkonferenssimenetelmä on yksi esimerkki menetelmästä,jonka teoreettista taustaa ei enää juurikaan tuoda esille. Samalla, kunmenetelmän hyödyt ovat tulleet käytännön toimijoille suunnattujentekstien välityksellä tutuiksi, niin menetelmästä itsestään on tullut joillekintoimijoille teoriaton työkalu. Työkalu -ajattelu sivuuttaa Työkonferenssimenetelmänmukaisen organisaatioiden kehittämistavan mahdollisuudetmuuttaa pysyvästi organisaatiokulttuuria, mukaan lukienjohtamistavat ja työntekijöiden osallistumisen muodot.Kuten edellä on kuvattu, Työkonferenssimenetelmä kuuluu skandinaaviseentyöelämän kehittämisen perinteeseen ja se on ollut käytössälaajoissa, monivuotisissa kehittämisohjelmissa. Kasvio (1990) kuvaa näitäohjelmia ja niitä edeltänyttä työorganisaatioiden teoretisointia alkaentehdasorganisaatioiden syntytavasta ja weberiläisistä byrokratioista. Kir-182