Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

den poistoja ja lasten määräämistä asumaan sen vanhemman luo, jolla tuomioita ei ole.
Näin ei silti suinkaan tapahdu läheskään kaikissa tapauksissa. Väkivalta- ja lähestymiskieltotuomioista
huolimatta on määrätty yhteishuoltoja, lasten asumisia tuomion saaneen
vanhemman luo ja tapaamisia ilman valvontaa.
6.8 Tapausten sopiminen ja peruminen
Lasten huolto-, asumis- tai tapaamisoikeusasian vieminen tuomioistuimeen ei aina johda
siihen, että tuomioistuin lopulta ratkaisisi asian. Oikeudenkäynti voi raueta eri syistä.
On tavallista, että oikeusprosessin jo ollessa käynnissä vanhemmat sopivat lasten asioista.
Vanhemmat voivat myös perua vaatimuksensa kesken prosessin tai jättää ilmestymättä
oikeuden istuntoihin. (Lappalainen 2001, 350; Valkama & Litmala 2006, 57.)
Seuraavaksi käsittelen aineistooni kuuluvia sovittuja ja peruttuja tapauksia. Mukana tarkastelussa
on myös tapauksia, joissa toinen vanhemmista on niin sanotusti passiivinen:
ei vastaa kirjallisesti pyydettäessä tai ei saavu istuntokäsittelyyn.
Aineistoa kerätessäni mietin, rajaanko sovitut ja perutut tapaukset kokonaan pois
tutkimuksen piiristä. Päädyin kuitenkin ottamaan tapaukset mukaan aineistoon. Vaikka
niissä tuomioistuimen oma näkemys lapsen edusta jää usein avoimeksi, väkivaltaproblematiikka
on monin tavoin nähtävillä. Tapauksiin liittyy myös aina vanhempien ja lasten
eriasteisia kohtaamisia huoltoriitaa käsittelevien instituutioiden kanssa. Näistä syistä
sovittujen ja peruttujen tapausten kautta voi valottaa väkivaltaväitteiden ja huoltoriitojen
dynamiikkaa. 19
Aineistooni sisältyy yhteensä 51 tapausta, joissa on väite fyysisestä väkivallasta ja
jotka on sovittu tai peruttu tai joissa toinen vanhemmista on ollut passiivinen. 20 Niistä
10 tapausta on hovioikeuksista, ja 42 käräjäoikeuksista. Kirjoitan ensin sovinnoista (26
tapausta), minkä jälkeen tarkastelen peruttuja tapauksia (22) ja viimeiseksi kuvaan tapauksia,
joissa vastaajaosapuoli ei ole antanut toisen vanhemman hakemukseen kirjallista
vastausta tai on prosessin myöhemmässä vaiheessa jättänyt saapumatta oikeuteen (3).
Sovinnon tavoittelu on 1990-luvulta lähtien ollut normaali osa riita- ja hakemusasioiden
oikeuskäsittelyjä. Tuomioistuimet katsovat velvollisuudekseen pyrkiä sovintoon
perheoikeudellisissa asioissa, vaikka oikeudenkäyntejä koskeva lainsäädäntö ei sitä kir-
19 Näiden tapausten asiakirjoja olen käyttänyt aineistona myös muissa luvuissa sikäli kuin asiakirjoissa on
ko. lukujen kysymyksenasetteluun sopivaa materiaalia.
20 Viidessä näistä tuomioistuin on tehnyt tapauksessa oman ratkaisunsa avioerosta, tapaamisten kustannuksista,
oikeudenkäyntikuluista tai elatusavusta
103