Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

teena. Valvottuja tapaamisia ei perustella väkivallan kautta eikä myöskään kaappausuhalla
vaan isän asunnottomuudella, joka kyseenalaistaa tapaamisissa vaadittavat
turvalliset ja vakaat olosuhteet.
Väkivalta riitaisuuden merkkinä tulee esiin epäsuoremmin viidessä perustelutekstissä.
Sanotaan esimerkiksi, että isä suhtautuu äitiin ”ilmeisen vihamielisesti” tai vanhempien
välien kuvataan olevan ”erittäin tulehtuneet ja heidän erimielisyytensä ovat
vakavia”. Kysymys väkivallan tekijästä ja uhrista saattaa jäädä auki epäsuorissa ilmauksissa.
Seuraava esimerkki on sellainen, että olen pohtinut, ottaako oikeus lainkaan
kantaa väkivaltaan. Koska perusteluissa kuitenkin vedotaan äidin uhkaaviksi ja haistatteleviksi
määrittelemien tekstiviestien asiattomuuteen, tulkitsin, että kantaa otetaan epäsuorasti
väkivallan uhkaan. Tapauksessa olisi ollut mahdollista ottaa kantaa väkivaltaväitteisiin
enemmänkin, koska sosiaalitoimen selvityksessä äiti tuo esille, että parisuhteen
aikana isä on pahoinpidellyt häntä useaan otteeseen ja poliisit ovat käyneet kotona
väkivallan vuoksi muutaman kerran. Tämä äidiltä saatu tieto ei kuitenkaan nouse oikeuden
perusteluissa esille.
”(Isän) ei ole osoitettu millään tavoin yrittäneen pitää yhteyttä tyttäreensä sen jälkeen,
kun (äiti) ei enää vienyt (lasta) tapaamisiin (isän kotipaikkakunnalle). Asiassa esitetyt
tekstiviestit ovat sisällöltään sen laatuisia, että niitä ei voida pitää asiallisena yhteydenpitona
vanhempien välillä. … vanhempien väliltä puuttuu asiallinen keskusteluyhteys
ja mikään asiassa esitetty ei osoita, että vanhempien välit vastaisuudessa tästä paranisivat.”
(Tapaus 78, käräjäoikeus)
Tapauksessa korostetaan huoltoratkaisua perusteltaessa, että isän yhteydenotot äitiin
ovat olleet asiattomia ja yhteydenotot lapseen puuttuvat kokonaan. Äidin uhkaaviksi
määrittelemiä tekstiviestejä pidetään asiattomina. Olen tulkinnut tämän epäsuoraksi
kannanotoksi sen puolesta, että viesteistä välittyvä uhka osaltaan vaikuttaa huollon määräämiseen
äidille (isälle on annettu oikeus saada tietoja lapsesta viranomaisilta). Tulevaisuudessa
ei nähdä olevan asian suhteen positiivisia kehityssuuntia. Tulevaisuusperspektiivin
mukaan ottaminen noudattaa lain vaatimusta, jonka mukaan huolto- ja tapaamisoikeusratkaisut
on tehtävä silmällä pitäen niiden lapsen edun mukaista toteutumista
vastaisuudessa (LHL 10.2 §).
137