Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

osuus on kuitenkin pienempi: se on käräjäoikeuksissa noin puolet ja hovioikeuksissa
noin 40 prosenttia. Jos tuomioistuinten päätöksistä laskee mukaan myös ns. työnjakoyhteishuollot,
joissa vanhempien päätäntävaltaa on jaettu rajatummin, yhteishuoltoluvut
nousevat tuomioistumissakin noin 60 prosenttiin. Tapaamisoikeuden kohdalla käytännöksi
on vakiintunut se, että lapsi ja muualla asuva vanhempi tapaavat joka toinen viikonloppu.
Tuomioistuimissa ratkotuissa tapauksissa tästä poiketaan jonkin verran, ja
tapaamisoikeutta räätälöidään enemmän tapauskohtaisesti. (Litmala 2000, 21; Valkama
& Litmala 2006, 60–65; Valkama & Lasola 2008, 67–74.) Ongelmatapauksissa mahdollista
on myös tapaamisten valvonta ja tapaamisoikeuden epääminen, mutta kynnys varsinkin
tapaamisoikeuden epäämiseen on oikeuskäytännössä korkealla (Aaltonen 2004).
Huolto- ja tapaamisasioissa kaksi keskeistä julkista valtaa edustavaa viranomaista
ovat tuomioistuinlaitos ja sosiaalitoimi, ja lain vaatimus toimia lapsen edun mukaisesti
koskee yhtä lailla niitä molempia. Varsinaista päätösvaltaa huolto- ja tapaamisasioissa
on ainoastaan tuomioistuimilla. Sosiaalitoimi ei voi tehdä päätöksiä lasten huollosta,
asumisesta tai tapaamisoikeudesta. Kunnalliselle sosiaalitoimelle on säädetty kuitenkin
erittäin keskeinen asema neuvonta- ja asiantuntijatahona. Sosiaalitoimen tehtäviin kuuluu
vanhempien tekemien sopimusten vahvistaminen, tarpeellinen asiaan liittyvä neuvonta
ja sovitteluavun antaminen. Tuomioistuimiinkin menneissä huoltoriidoissa sosiaalitoimella
on merkittäviä tehtäviä, sillä riitaisissa tapauksissa sillä on lain mukaan velvollisuus
antaa oikeudelle oma asiantuntijalausuntonsa tilanteesta. Oikeuteen viedyissä
täytäntöönpanotapauksissa, joissa on ongelmia aiemman sopimuksen tai oikeuden päätöksen
toteuttamisessa, sosiaalitoimen velvollisuus on antaa ns. täytäntöönpanosovittelua.
Sen lisäksi, että sosiaalitoimella on lain määrittelemiä velvoitteita huolto- ja tapaamisasioissa,
se voi myös itsenäisesti – siis ilman lapsen vanhempia – panna vireille yksityisoikeudellisen
huoltoriidan tuomioistuimessa ja käyttää asiassa puhevaltaa. Tällä
oikeudella on haluttu taata, että sosiaalitoimella olisi toimintamahdollisuuksia huolto- ja
tapaamisasioissa niissäkin tilanteissa, joissa ei voida osoittaa varsinaisten lastensuojelun
toimenpiteiden tarvetta. (Gottberg 1997, 17–18, 85–88; Kurki–Suonio 466–479; Taskinen
2001, 45–47.)
Tuomioistuimiin viedään huolto- ja tapaamisasioina tapauksia, joilla voi olla hyvinkin
erilaiset lähtökohdat. Sosiaalitoimen tavoin osa oikeuslaitoksen toiminnasta
muodostuu vanhempien (usein juristiensa avustuksella) tekemien sopimusten vahvistamisista.
Osa tapauksista menee oikeuteen nimettyinä huolto- ja tapaamisasioiksi, ja osa
puolestaan viedään oikeuteen avioerohakemusten niin sanottuina liitännäisasioina.
Usein oikeuteen viedyissä tapauksissa tilanteet ovat sellaisia, että erosta on jo aikaa eikä
19