Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

2. Huolto- ja tapaamiskäytännöt ja perhesuhteissa
tapahtuva väkivalta
2.1 Huolto- ja tapaamisasiat ja huoltoriidat Suomessa
Lainsäädäntö vaikuttaa oleellisesti siihen, miten lasten elämä järjestetään vanhempien
erotessa, kuinka tilanteessa toimitaan ja millaisia rooleja viranomaisilla on erotilanteissa.
Lapsia koskevien huolto- ja tapaamiskäytäntöjen periaatteet on määritelty vuonna
1984 voimaan tulleessa laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (LHL, lapsenhuoltolaki).
1 Erotilanteiden lisäksi lailla säädellään muun muassa sitä, ketkä yleensä ovat
lasten huoltajia, mitä heidän tehtäviinsä kuuluu ja millaista lasten saaman hoidon ja
kasvatuksen tulee olla. Lakitekstin mukaan lapsen huolto merkitsee keskeisesti vastuuta
lapsesta ja lapsen tasapainoisesta kehityksestä ja hyvinvoinnista. Samalla huolto merkitsee
myös oikeutta ja velvollisuutta tehdä päätöksiä lasta koskevissa asioissa. Lain johtavaksi
ajatukseksi on kirjattu lapsen edun tavoittelu. Lapsen etua ei kuitenkaan täsmällisesti
ja kattavasti määritellä, vaan käsite on jätetty avoimeksi ja joustavaksi. Viranomaisten
tehtäväksi jää käytännössä arvioida lapsen edun toteutuminen kussakin tilanteessa
yksittäisten lasten kohdalla. (Auvinen 2006, 202–203; Gottberg 1997, 11–25;
LHL 1 §.)
Erityisesti erotilanteita koskien laissa voi nähdä olevan kaksi lapsen etua keskeisesti
määrittävää periaatetta, joilla pyritään sääntelemään lapsen suhdetta vanhempiinsa
ja vanhempien toimintaa heidän erotessaan. Ensinnäkin pidetään tärkeänä, että kummankin
vanhemman vanhemmuus jatkuu eron jälkeen. Molempien vanhempien merkitys
lapselle korostuu jo lain ensimmäisessä pykälässä, jossa painotetaan, että huollon
tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.
Tilanne ei lain silmissä muutu miksikään eron jälkeen. Periaatetta molempien vanhempien
vanhemmuuden jatkumisesta edistetään yhteishuollon avulla ja lisäksi lakiin on
kirjattu lapsille osoitettu tapaamisoikeus, jonka perusteella lapsilla on oikeus pitää yhteyttä
toiseen vanhempaansa ja tavata tätä. Arkipuheessa tapaamisoikeus käsitetään usein
vanhempien oikeudeksi, mutta lain mukaan se on nimenomaan lasten oikeus. Toinen
1 Laki lapsen elatuksesta sääntelee lapsen elatuksen järjestämistä, mutta koska elatusasiat eivät ole tutkimukseni
keskiössä, en käsittele tässä ko. lakia. Lastensuojelulaki puolestaan painottuu kunnallisen lastensuojelun
sääntelyyn (Mahkonen 2008, 52).
17