Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

tapaamisten riskejä oikeudet tukeutuvat vanhempien kertomusten lisäksi asiantuntijatietoon,
jota on saatu muun muassa vanhempia koskevista psykiatrien lausunnoista, sosiaalitoimen
selvityksistä, tapaamispaikan lausunnosta ja lapsen opettajalta.
Tapaajavanhempi on neljässä perustelutekstissä isä ja yhdessä äiti. Kaikissa näistä
oikeus ei suoraan ilmaise, että juuri väkivalta tai sen uhka voisivat osaltaan olla aiheuttamassa
tätä riskitilannetta. Perustelut voidaan silti kirjoittaa niin, että niistä syntyy
luontevasti tulkinta väkivallalle annetusta painoarvosta. Näin on myös seuraavassa esimerkissä.
”Käräjäoikeus katsoo olevan tärkeätä, että lapset voivat vähitellen ja turvallisissa olosuhteissa
luoda ja ylläpitää hyvän suhteen isäänsä. Käräjäoikeus katsoo, että (isän) kyky
tällä hetkellä selviytyä lasten hoitamisesta yksin tapaamisten aikana on jäänyt toteen
näyttämättä. Lapset eivät vielä ole kykeneviä huolehtimaan itsestään. Valvottu tapaaminen
kahden tunnin ajan kerran kuukaudessa antaa lapsille mahdollisuuden lähentää
ja ylläpitää hyvää suhdetta isäänsä eikä toisaalta vaaranna lapsien tasapainoisen tunne-elämän
kehitystä tai muodosta riskiä lasten hyvinvoinnille.”
(Tapaus 2, käräjäoikeus)
Lainauksessa on muutama kohta, joiden perusteella olen tulkinnut oikeuden viittaavaan
isän väkivaltaisuuden aiheuttamaan uhkaan. Turvallisten tapaamisolosuhteiden
vaatiminen ja toisaalta tapaamisten mahdolliset riskit lasten tunne-elämän kehitykselle
ja hyvinvoinnille kertovat mielestäni väkivallan huomioonottamisesta. Tapauksen isällä
on todistetusti myös mielenterveysongelmia, ja tulkitsen, että näissä samoissa ilmaisuissa
otetaan kantaa sekä väkivaltaisuuteen että mielenterveysongelmiin. Esimerkin olen
halunnut nostaa mukaan siksi, että siinä varsinkin lainauksen lopussa tuotettu puhe
isyydestä on suorastaan absurdia. Vaikka perusteluissa on jo aiemmin tultu siihen johtopäätökseen,
että suhde isään on turvaton ja vähäinen, pidetään tiukasti kiinni ”hyvästä
suhteesta isään”. Jopa samassa lauseessa puhutaan pyrkimyksestä lähentää isän ja lasten
suhteita ja toisaalta siitä, että tuo suhde voi vaarantaa lasten tunne-elämän ja yleisen hyvinvoinnin.
Tällaista tekstiä syntyy silloin, kun tuomari pitäytyy tiukasti lainsäädännön
kielenkäytössä vakuuttaakseen, että päätös on asianmukainen. Lakiin kun on kirjattu
molemmat asiat – sekä vaatimus huolehtia lapsen läheisten suhteiden säilymisestä molempiin
vanhempiin että lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen
(LHL 1.1 §).
140