Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

vittely on sosiaalityöntekijän kertoman mukaan lopetettu. Kolmannen tapauksen olosuhdeselvityksessä
kerrotaan lapsen huolestuttavista puheista, mutta selvityksestä ei ilmene,
onko seksuaalisen hyväksikäytön tutkimuksia käynnistetty. Kyseiselle lapselle on
tehty aiemmin lastenpsykiatriset tutkimukset, mutta niitä käsittelevässä lausunnossa ei
viitata mitenkään seksuaalisen hyväksikäytön tutkimiseen. Niissä tapauksissa, joissa
väite koskee joko aikuisten välisen seksin tai pornon näkemistä, asiantuntijalausunnoissa
ei puhuta asiasta mitään, joten on mahdollista, että tätä seksuaalisuudelle altistamista
ei ole myöskään mitenkään arvioitu.
Asiakirjoista on toisinaan mahdollista myös lukea, miksi viranomaiset eivät ole ottaneet
asiakseen järjestää lasta tutkimuksiin hyväksikäyttöväitteiden vuoksi. Tapauksessa,
jossa isä on epäillyt äidin setää lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, isä on vaatinut,
että lapselle tehtäisiin asiasta tutkimukset. Asiakirjoista ei suoraan selviä, mikä on
ollut asiantuntijoiden kanta väitteeseen ja tutkimusten tarpeellisuuteen. Sosiaalityöntekijät
toteavat kuitenkin lausunnossaan:
”Keskusteluja ovat vahvasti hallinneet isän kertomukset äidin sukulaisten väärinkäytöksistä.
Isän ja äidin sukulaisten välillä näyttää olevan varsin suuria ristiriitoja, joita isän
on vaikea erottaa lapsen huoltoa koskevista kysymyksistä.”
(Tapaus 78, sosiaalitoimen selvitys)
Hyväksikäyttöväitteiden lisäksi isä on muistakin syistä arvostellut painokkaasti äidin
sukulaisia sosiaalityöntekijöille. Lainauksessa sosiaalityöntekijät niputtavat nämä
kaikki syytökset yhteen ja määrittelevät ne vaikeiden sukulaissuhteiden yhdeksi ilmentymäksi.
Isän katsotaan olevan kykenemätön erottamaan lasta koskevat asiat sukuriidoista.
Silloin kun epäilyjä on tapauksissa lähdetty selvittämään pidemmälle, se on tapahtunut
lähinnä joko perheneuvoloissa psykologien ja lastenpsykiatrien toimesta tai lastenpsykiatrisilla
poliklinikoilla. Tehdyt tutkimukset pitävät sisällään muun muassa somaattisia
tutkimuksia, psykologisia testejä, haastatteluja ja leikkitarkkailua. Sen lisäksi,
että tavoitteena on ollut selvittää lasten fyysistä ja psyykkistä tilaa, on pyritty arvioimaan
myös lasten ja vanhempien vuorovaikutusta. Tapauksissa tehtyjen tutkimusten
laajuudet ja niihin käytetty aika vaihtelevat suuresti. Vähimmillään käyntikertoja on ollut
vain yksi, mutta tavallisesti niitä on ollut useampia.
Vähäiset käyntikerrat perheneuvoloissa ja poliklinikoilla voivat johtua asiaa hoitavasta
vanhemmasta. Esimerkiksi yhdessä tapauksessa äiti on kertonut, että koska lau-
213