Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Lapsen etu on siis käsitteenä avoin, joustava ja tapauskohtainen. Tuomareiden tulee
suhteuttaa lapsen etua ohjaavia lainsäädännön periaatteita yksittäisiin tilanteisiin ja yksittäisiin
lapsiin. Kaikille tapauksille on kuitenkin yhteistä se, että lapsenhuoltolaki painottaa
kiinnittämään huomiota siihen, ”miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat
vastaisuudessa” (LHL 10 §). Näin ollen laki korostaa orientoitumista sekä käytännön
toimivuuteen että tulevaisuuteen.
Tuomioistuimissa käytyihin huoltoriitoihin liittyy myös oikeusprosessien periaatteiden
ja etenemisen kannalta tärkeitä asioita, jotka osaltaan vaikuttavat lapsen edun toteutumiseen
käytännössä. Ne ovat mietityttäneet niin tutkijoita kuin viranomaisiakin.
Ensinnäkin on muistettava, että Suomessa perheoikeudellisia kysymyksiä ei monien
muiden maiden tavoin käsitellä erillisissä perhetuomioistuimissa, vaan yleisissä käräjäja
hovioikeuksissa, joissa ei ole mitään erityiskokoonpanoja huoltoriitoja varten. 3 Aika
ajoin käydään yhteiskunnallista keskustelua siitä, riittääkö yleistuomioistuinten asiantuntemus
lapsiasioihin ja miten tätä asiantuntemusta voitaisiin lisätä. Toinen merkittävä
seikka on, että huoltoriita voi kestää pitkään. Keskimäärin huoltoriidat käräjäoikeuksissa
kestävät kahdeksan kuukautta, mutta ei ole myöskään epätavallista, että aikaa kiistan
vireillepanosta päätökseen kuluu vuoden verran tai enemmänkin. Vanhemmat voivat
myös laittaa halutessaan huoltoriidan aina uudestaan vireille tuomioistuimeen, ja tässä
suhteessa huoltoriidat eroavat merkittävästi esimerkiksi rikosoikeudellisista oikeudenkäynneistä.
Päätös ei siis ole koskaan lopullinen, vaikka kaikki valitustiet olisi käytetty.
Mahdollisuus aina uusiin prosesseihin voi johtaa vuosikausien oikeustaisteluihin, joiden
aikana kiistan kohteina olevat lapset varttuvat kohti täysi-ikäisyyttä. Lasten asema pitkittyneiden
huoltoriitojen kohteina onkin herättänyt paljon huolta. (Auvinen 2006;
Gottberg 1997, 24, 49–50; Valkama & Litmala 2006, 53–57.)
Näiden lapsen etuun ja huoltoriitojen prosesseihin liittyvien kysymysten lisäksi on
vielä tarpeen huomata, että kaikkia huoltoriitoja ei käydä alkuperältään suomalaisten tai
Suomen kansalaisten välillä. Monessa tapauksessa toinen tai molemmat vanhemmat
ovat ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuutto ja kansainväliset avioliitot ovat lisänneet
näiden tapausten määrää. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 250 monikulttuurista
huoltoriitaa. (Valkama & Lasola 2008, 31–33.)
Suomessa käsiteltyjen monikulttuuristen huoltoriitojen lisäksi on olemassa kansainvälisiä
huoltoriitoja, jotka ovat tapauksia, joihin sovelletaan lapsen huoltoa koskevaa
kansainvälistä lainsäädäntöä. Kansainvälisissä huoltoriidoissa yksi keskeinen juri-
3 Lastensuojelutyöhön liittyvät huostaanotto–oikeudenkäynnit käydään sen sijaan hallinto–oikeuksissa,
joissa käsitellään viranomaisten toimintaan ja yleensä hallintoon liittyviä asioita (esim. Korpinen 2008).
23