Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ten asuinpaikka määrättiin kahdessa kolmasosassa tapauksista äideille ja kolmanneksessa<br />
isien luo. Huomattavaa on, että tapauksissa esitetyt väkivaltaväitteet eivät estäneet<br />
yksinhuoltojen tai lasten asuinpaikan määräämistä niille vanhemmille, joiden käyttäytymiseen<br />
väitteet kohdistuivat.<br />
Lasten tapaamisoikeutta koskevista päätöksistä tarkastelin erityisesti valvottujen<br />
tapaamisten määräämistä. Väkivaltakysymyksen näkökulmasta katsottuna juuri tapaamisten<br />
valvonta tai valvomattomuus on merkityksellistä, koska tapaamisten valvonnalla<br />
taataan niiden turvallisuutta (esim. Kalavainen 2004). Kun tutkimusaineiston tapauksissa<br />
lähivanhempi halusi tapaamiset valvotuiksi ja etävanhempi ilman valvontaa, tuomarit<br />
päätyivät useimmiten määräämään valvonnan tapaamisille. Näin tehtiin 19 tapauksessa<br />
24:stä. Sen sijaan tapaamisoikeuden poistamista (tai vahvistamatta jättämistä) vaadittiin<br />
harvoin: sitä vaadittiin viidessä tapauksessa. Näistä kolmessa tapaamisoikeutta ei lainkaan<br />
vahvistettu.<br />
Huolto-, asumis- ja tapaamispäätösten lisäksi selvitin, millaisiin ratkaisuihin päädyttiin,<br />
kun kyse oli päätösten täytäntöönpanosta. Lasten asumisen ja huollon täytäntöönpanon<br />
ollessa ongelma oikeuden päätökset olivat pääsääntöisesti sellaisia, että niillä<br />
tuettiin aiempien päätösten tai sopimusten toteutumista. Tapaamisten kohdalla tilanne<br />
oli hieman erilainen: kuusi tapausta kymmenestä päättyi ratkaisuun, jolla edesautettiin<br />
tapaamisten toteuttamista.<br />
Analysoiduissa päätöksissä on mukana tapauksia sekä käräjä- että hovioikeuksista.<br />
Hovioikeustapausten kohdalta selvitin, kuinka usein hovioikeudet tekivät muutoksia<br />
käräjäoikeuksien päätöksiin. Kaikkiaan analyysissa oli 58 hovioikeustapausta, ja niistä<br />
21:ssä muutettiin alemman oikeusasteen ratkaisua. Mielenkiintoisin havainto oli se, että<br />
eniten muutoksia tehtiin, kun väkivaltaväitteitä oli molemmista vanhemmista.<br />
Otin mukaan tehtyjen päätösten analyysiin myös osan väkivaltaa koskevasta näytöstä.<br />
Huomioin tässä yhteydessä väkivalta- ja lähestymiskieltotuomiot. Halusin tietää,<br />
yhdenmukaistaako tällainen vahva väkivaltanäyttö huoltoriitojen päätöksiä. Vastaukseksi<br />
päätösten sisältöjen ja väkivaltanäytön vertaamisesta sain, että rikosoikeudellistenkaan<br />
prosessien kautta saatu väkivaltanäyttö ei tee huoltoriitojen päätöksistä keskenään<br />
samansuuntaisia. Väkivalta- ja lähestymiskieltotuomiot eivät myöskään estä lasten<br />
asuinpaikan määräämistä näitä tuomioita saaneiden vanhempien luo. Ne eivät myöskään<br />
tee mahdottomaksi yksinhuoltojen antamista kyseisille vanhemmille.<br />
Tutkimusaineiston huoltoriitapäätöksiä on mahdollista verrata laajempiin suomalaisiin<br />
oikeusaineistoihin. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on kerätty vuosilta<br />
2005-2006 isot huoltoriita-aineistot käräjä- ja hovioikeuksista. Tutkijoiden käytössä on<br />
109
Change language