24.11.2014 Views

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ten asuinpaikka määrättiin kahdessa kolmasosassa tapauksista äideille ja kolmanneksessa<br />

isien luo. Huomattavaa on, että tapauksissa esitetyt väkivaltaväitteet eivät estäneet<br />

yksinhuoltojen tai lasten asuinpaikan määräämistä niille vanhemmille, joiden käyttäytymiseen<br />

väitteet kohdistuivat.<br />

Lasten tapaamisoikeutta koskevista päätöksistä tarkastelin erityisesti valvottujen<br />

tapaamisten määräämistä. Väkivaltakysymyksen näkökulmasta katsottuna juuri tapaamisten<br />

valvonta tai valvomattomuus on merkityksellistä, koska tapaamisten valvonnalla<br />

taataan niiden turvallisuutta (esim. Kalavainen 2004). Kun tutkimusaineiston tapauksissa<br />

lähivanhempi halusi tapaamiset valvotuiksi ja etävanhempi ilman valvontaa, tuomarit<br />

päätyivät useimmiten määräämään valvonnan tapaamisille. Näin tehtiin 19 tapauksessa<br />

24:stä. Sen sijaan tapaamisoikeuden poistamista (tai vahvistamatta jättämistä) vaadittiin<br />

harvoin: sitä vaadittiin viidessä tapauksessa. Näistä kolmessa tapaamisoikeutta ei lainkaan<br />

vahvistettu.<br />

Huolto-, asumis- ja tapaamispäätösten lisäksi selvitin, millaisiin ratkaisuihin päädyttiin,<br />

kun kyse oli päätösten täytäntöönpanosta. Lasten asumisen ja huollon täytäntöönpanon<br />

ollessa ongelma oikeuden päätökset olivat pääsääntöisesti sellaisia, että niillä<br />

tuettiin aiempien päätösten tai sopimusten toteutumista. Tapaamisten kohdalla tilanne<br />

oli hieman erilainen: kuusi tapausta kymmenestä päättyi ratkaisuun, jolla edesautettiin<br />

tapaamisten toteuttamista.<br />

Analysoiduissa päätöksissä on mukana tapauksia sekä käräjä- että hovioikeuksista.<br />

Hovioikeustapausten kohdalta selvitin, kuinka usein hovioikeudet tekivät muutoksia<br />

käräjäoikeuksien päätöksiin. Kaikkiaan analyysissa oli 58 hovioikeustapausta, ja niistä<br />

21:ssä muutettiin alemman oikeusasteen ratkaisua. Mielenkiintoisin havainto oli se, että<br />

eniten muutoksia tehtiin, kun väkivaltaväitteitä oli molemmista vanhemmista.<br />

Otin mukaan tehtyjen päätösten analyysiin myös osan väkivaltaa koskevasta näytöstä.<br />

Huomioin tässä yhteydessä väkivalta- ja lähestymiskieltotuomiot. Halusin tietää,<br />

yhdenmukaistaako tällainen vahva väkivaltanäyttö huoltoriitojen päätöksiä. Vastaukseksi<br />

päätösten sisältöjen ja väkivaltanäytön vertaamisesta sain, että rikosoikeudellistenkaan<br />

prosessien kautta saatu väkivaltanäyttö ei tee huoltoriitojen päätöksistä keskenään<br />

samansuuntaisia. Väkivalta- ja lähestymiskieltotuomiot eivät myöskään estä lasten<br />

asuinpaikan määräämistä näitä tuomioita saaneiden vanhempien luo. Ne eivät myöskään<br />

tee mahdottomaksi yksinhuoltojen antamista kyseisille vanhemmille.<br />

Tutkimusaineiston huoltoriitapäätöksiä on mahdollista verrata laajempiin suomalaisiin<br />

oikeusaineistoihin. Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on kerätty vuosilta<br />

2005-2006 isot huoltoriita-aineistot käräjä- ja hovioikeuksista. Tutkijoiden käytössä on<br />

109

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!