Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

tapauksessa, otin tapauksen mukaan. Voi olla, että aineistoa kerätessäni olen tullut sivuuttaneeksi
väkivaltaa sisältäviä tapauksia, koska en kertalukemalta ole ymmärtänyt
asiakirjatekstin kaikkia merkityksiä. Saman ongelman pani merkille Karin Röbeck
(2008) lukiessaan ruotsalaisen tuomioistuimen täytäntöönpanotapausten asiakirjoja. Hän
sai aluksi sen kuvan, että tapauksissa ei juurikaan ollut kyse väkivallasta, mutta tarkemmalla
lukemisella ja tapausten kaikkia asiakirjoja tarkastelemalla alkoi sellaisten
sanojen kuten ”riitely”, ”konfliktit” ja ”alkoholinkäyttö” takaa paljastua väkivaltaa ja
muuta lasten kaltoinkohtelua.
Jätin aineiston ulkopuolelle myös esimerkiksi yhden tapauksen, jossa äiti kertoi
isän uhanneen ikkunoiden rikkomisella. Väkivallan tuntu on toki tällaisessakin kuvauksessa
vahvasti läsnä, mutta päätin, että kyse pitää olla suoraan ihmisiin kohdistuvan väkivallan
tai sen uhan ilmauksista. Jätin keräämättä myös joitakin tapauksia, joissa mainitaan
lähestymiskiellon olemassaolo, mutta sen syy ja sisältö jäävät täysin avoimiksi.
Lähestymiskielto voidaan tuomita muustakin syystä kuin väkivallasta tai sen uhasta,
eikä sitä sen vuoksi suoraan pitää väkivallan kuvauksena. En ole väkivaltaan sisällyttänyt
myöskään kaikkia kuvauksia vaaratilanteita aiheuttaneesta käytöksestä kuten esimerkiksi
väitteitä vastuuttomasta liikennekäyttäytymisestä.
En tutki työssäni myöskään viranomaisten suhtautumista henkisen väkivallan käyttöön.
Aineistoon tutustuttuani havaitsin, että vanhemmat kertovat usein toinen toistensa
erilaisista huonoista puolista, joita ovat esimerkiksi puolison tai lasten moittiminen ja
määräily, arveluttavat lastenkasvatuskeinot, itsekkyys, välinpitämättömyys ja yleinen
joustamattomuus. Koin, että jotta tästä kaikesta syntyisi järkevää tutkimusta henkisenkin
väkivallan näkökulmasta, siihen tarvittaisiin kokonaan oma tutkimuksensa. Kun jo
fyysisenkin väkivallan nostaminen esille asiakirjoista vaati mietityn määrittelyprosessin,
henkisen väkivallan määrittely huoltoriitojen asiakirjoista olisi ollut liian työlästä tehdä
samassa tutkimuksessa. En väheksy henkisen väkivallan seurauksia, mutta tässä yhteydessä
sen tutkimista ei ollut mahdollista toteuttaa.
Tarkka rajaaminen merkitsee sitä, että väkivaltaväitteitä sisältäviä tapauksia voi olla
huomattavastikin enemmän kuin mitä työssäni käsittelen. Rajaamista suoriin viittauksiin
fyysisestä väkivallasta ja selkeästi ilmaistuun väkivallan uhkaan voi tietenkin kritisoida.
Koska kuitenkin olen tutkimassa juuri fyysisen väkivallan tai sen uhan käsittelyä
huoltoriidoissa, halusin olla mahdollisimman varma, että juuri niistä asioista tapauksessa
on osin kyse. Tiukkaa rajausta puolsi myös se, että aineistoa kertyi runsaasti siitä
huolimatta.
58