Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

”(Lapsi) kertoi, että (isän) luona oli neljä, viisi miestä nauttimassa alkoholia, ja mukana
oli myös nainen jonka kanssa miehet olivat olleet seksuaalisessa kanssakäymisessä
(lapsen) nähden ja läsnäollessa.”
(Tapaus 12, äiti kirjallisessa lausumassaan, jossa hän vaatii valvontaa isän ja lapsen tapaamisiin)
Niistä 25 tapauksesta, joita tässä luvussa käsittelen, suurimmassa osassa eli 21 tapauksessa
hyväksikäyttöväite tuodaan esille nimenomaan nimettynä lapsen seksuaaliseksi
hyväksikäytöksi. Lopuissa tapauksissa kyse on omasta määrittelystäni. Yksi tapaus
on sellainen, että asiakirjoissa ei ketään suoraan syytetä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä,
mutta alta kouluikäisen lapsen kerrotaan puhuneen seksiasioista ja ”pyllyyn
sattumisesta” äidin ja tämän miesystävän luona vietettyjen tapaamisten jälkeen. Asiakirjoissa
ei tule esiin, kumman aikuisen käytökseen huoli kohdistuu. Yhteensä kuudessa
(kolmessa niistä myös nimetty hyväksikäyttöväite) tapauksessa viitataan lapsen nähneen
aikuisten harrastavan seksiä keskenään tai katselleen pornoa. Tällaiset tilanteet ovat rajatapauksia
hyväksikäytön määrittelyn suhteen. Olen ne ottanut tähän lukuun mukaan,
koska lastenpsykiatrisen katsantokannan mukaan tilanteet on mahdollista tulkita hyväksikäytöksi:
lapsi on mahdollisesti altistettu liian varhain aikuisten seksuaalisuudelle. Ei
ole kuitenkaan tietoa siitä, onko näitä kyseisiä tapahtumia väitettykään missään vaiheessa
luonteeltaan seksuaalisiksi teoiksi, joista erityisesti rikoslaki puhuu määritellessään
lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä (Hirvelä 2006, 60–61).
9.3 Lasten tutkiminen epäilyjen selvittämiseksi
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjen tutkimista pidetään yleisesti hyvin haastavana
ja vaikeana tehtävänä. Hyväksikäytön tutkimisessa nähdyt ongelmat kiteytyvät kysymykseen,
mitä asioita voidaan pitää luotettavina osoituksina hyväksikäytön tapahtumisesta.
Miten voidaan arvioida lapsen kertoman luotettavuutta, lapsen psyykkistä oirehtimista,
fyysisiä jälkiä tai jälkien puutetta? Kertovatko ne hyväksikäytöstä vai muista
ongelmista? Lisäksi epäilyjen selvittämisen haasteellisuus syntyy asian nostattamista
voimakkaista tunteista. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily herättää inhoa, vihaa,
ahdistusta ja sääliä niin lapsen perheenjäsenissä kuin asian kohtaavissa työntekijöissäkin.
Siihen voi kohdistua myös epäluuloa ja halua ohittaa koko asia. Pelko aiheettoman
epäilyn aiheuttamista vahingoista on usein vahvasti työntekijöiden mielissä. (Antikainen
211