Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

hin ongelmiin kuten esimerkiksi vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmiin, lasten
laiminlyöntiin ja puutteelliseen perushoivaan, mutta väkivaltaa tuodaan oikeusprosesseissa
näkyville myös ilman viittauksia tämänkaltaisiin huolenaiheisiin.
Väkivalta ja sen uhka tulevat asiakirjoissa vaihtelevin tavoin esille, mikä näkyy
myös tämän luvun esimerkkien alle kirjaamistani väkivaltakuvausten paikoista asiakirjoissa.
Usein vanhemmat mainitsevat väkivallan suoraan omien vaatimustensa tai toisen
vaatimuksiin annettujen vastausten perusteena. Tällöin väkivalta tai sen uhka on vanhempien
antama yksi peruste sille, miksi heidän omien tavoitteidensa lasten asumisen,
huollon tai tapaamisten suhteen tulisi toteutua huoltoriidan ratkaisussa. Aina näin ei kuitenkaan
ole. Joissakin tapauksissa väitteet näkyvät vain sosiaalitoimen tekemissä selvityksissä,
muissa asiantuntijalausunnoissa tai oikeuden istuntojen henkilötodisteluissa.
Muutamissa tapauksissa väkivalta tulee esiin liitteenä olevassa aiemmassa ratkaisussa.
Sen lisäksi, että aikuiset esittävät syytöksiä, ne tulevat toisinaan esiin lasten mielipiteen
selvittämisen myötä näkyen esimerkiksi olosuhdeselvityksissä tai perheneuvolan lausunnoissa.
Myös väkivaltaväitteiden määrä vaihtelee: joissakin oikeustapauksissa on
vain yksi väkivaltaväite, toisissa voi olla moniakin.
Väkivallan vakavuus ei aineistosta systemaattisesti selviä, koska väkivallan laadun,
toistuvuuden ja seurausten kuvausten tarkkuus asiakirjoissa vaihtelee paljon. Lisäksi
aineistossa on vaihtelua sen suhteen, mitkä asiakirjat eri tapauksista kuuluvat aineistoon,
minkä vuoksi kaikki mahdollinen väkivaltatieto ei ole käytössäni. Tavallista kuitenkin
on, että asiakirjoissa väkivaltaisuus tulee ilmaistuksi vain hyvin yleisellä tasolla ”väkivaltaisuutena”.
Joskus aineistosta on taas luettavissa tarkkoja kuvauksia eriasteisesta
väkivallasta. Väitteiden ajallinen painopiste on usein vanhempien eroa edeltäneessä
ajassa, jolloin perhe on vielä asunut yhdessä. Osassa tapauksia isien tai äitien väkivaltaisuuden
ja uhkailun kuvataan kuitenkin jatkuneen eron jälkeen ja lasten tapaamisten yhteydessä.
Isien ja äitien mahdollista väkivaltaisuutta koskevien samankaltaisuuksien ja erojen
erittely on tarpeen eri syistä, joista keskeisin on, että kuvaukset miesten ja naisten väkivaltaisuudesta
esiintyvät asiakirja-aineistossani aivan erityisessä kontekstissa. Huoltoriidan
viranomaiset rakentavat työssään suomalaista perhe-elämää ja ohjaavat isiä ja äitejä
hyvään vanhemmuuteen. Väkivallassa on tällöin kyse asiasta, jota tekevät nimenomaan
lapsistaan vastuussa olevat aikuiset isinä ja äiteinä, eivät vain miehinä ja naisina.
On myös aiheellista olettaa, että isien ja äitien mahdollisen väkivaltaisuuden erot ja samankaltaisuudet
vaikuttavat huoltoriidoissa asiaa käsittelevien viranomaisten suhtautumiseen.
Lisäksi on kiinnostavaa vertailla miesten ja naisten väkivaltaisuudesta kerrottu-
75