Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

3. Teoreettiset lähtökohdat väkivallan, vanhemmuuden
ja huoltoriitojen tutkimiseen
3.1. Sukupuolistunut väkivalta, lapset ja vanhemmuus
Tutkimukseni asettuu sukupuolistuneen väkivallan tutkimuksen kentälle. Lähtökohtani
on, että perhesuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ja sen kohtaamista viranomaiskäytännöissä
tulee tarkastella sukupuolisensitiivisesti. Väkivallan tekeminen, kokeminen ja yhteiskunnallinen
merkityksellistäminen ovat suhteessa siihen, miten sukupuolta eletään arjessa
ja rakennetaan yhteiskunnallisesti. Se, millaiseksi väkivallan ja sukupuolen suhde
ajatellaan, vaikuttaa myös yhteiskunnallisiin ratkaisuihin kuten lainsäädäntöön ja auttamistyöhön,
joiden on tarkoitus vähentää väkivaltaa ja sen haittoja. Tässä alaluvussa
täsmennän, mitä sukupuolistuneen väkivallan tutkimus on ja miten lapsiin, isyyteen ja
äitiyteen liittyviä kysymyksiä voidaan yhdistää siihen.
Suomalaiset alan uranuurtajat Suvi Ronkainen ja Sari Näre (2008, 21–25) määrittelevät
sukupuolistuneen väkivallan tutkimuksen viitekehykseksi, jossa sukupuoli ja seksuaalisuus
nähdään osana ”väkivallan rakennetta, väkivaltaan liitettyjä merkityksiä,
asenteita ja selitystapoja”. Sukupuolistuneen väkivallan tutkimus tuli Suomeen 1990-
luvulla naisiin kohdistuvan väkivallan kattokäsitteen alla, mutta Ronkainen ja Näre korostavat,
että ”sukupuolistuneella” ei silti viitata yksioikoisesti miehiin väkivallan tekijöinä
ja naisiin uhreina. Nykyisessä feministisessä tutkimuksessa sukupuolta lähestytään
pitkälti sukupuolen tuottamisen näkökulmasta. Sukupuoleen liittyvien kulttuuristen
merkitysten ja arkisten kokemusten ajatellaan muotoutuvan ideologioissa ja käytännöissä
dynaamisesti ja suhteessa myös muihin eroihin kuten ikään, luokkaan ja etnisyyteen.
Väkivallan tutkimisen kannalta tämä merkitsee Ronkaisen ja Näreen mukaan, että ollaan
kiinnostuneita kysymään, millaisin merkityksin yhteiskunta ja sen institutionalisoidut
toimintatavat liittävät väkivaltaa, sukupuolta ja seksuaalisuutta toisiinsa. Kysytään
myös, miten nämä yhteiskunnalliset väkivallan ja sukupuolen määrittelyprosessit vaikuttavat
ihmisten elämässä. Tätä näkökulmaa voidaan käyttää monenlaisen väkivallan
analysoimiseen ja niin miesten kuin naistenkin tekemään väkivaltaan. Väkivaltaa tapahtuu
myös useissa eri konteksteissa, esimerkiksi parisuhteissa, kaduilla, kouluissa, sodissa
ja mediassa, ja sukupuolen ja väkivallan suhdetta voidaan tarkastella näissä kaikissa.
37