Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
mansuuntaisen tutkimustuloksen. Lisäksi määritin, että viranomaisten eli tuomareiden ja<br />
asiantuntijoiden suhtautumisessa hyväksikäyttöväitteisiin on nähtävissä kaksi eri näkökulmaa.<br />
Kun hyväksikäyttöä tarkastellaan ”epäilyn kritiikiksi” nimeämästäni näkökulmasta,<br />
kyseenalaistetaan jo hyväksikäyttöväite vahvasti, ja mahdollisesti tehtyjä hyväksikäyttötutkimuksia<br />
arvioidaan erittäin kriittisesti. Näkökulma voi painottua myös ”huoleen<br />
lapsesta”, jolloin hyväksikäytön mahdollisuutta pidetään lapsen kannalta suurempana<br />
ongelmana kuin siitä esitettyjä epäilyjä. Tuomarit ja lasta arvioivat asiantuntijat<br />
ovat hyväksikäyttöväitteiden kohdalla tilanteessa, jossa he joutuvat työssään päättämään<br />
yksittäisten lasten ja vanhempien kohdalla, kumpaa näkökulmaa he kulloinkin painottavat.<br />
Kuljetin fyysistä väkivaltaa koskevissa analyysiluvuissa mukana väkivallan käsittelyn<br />
sukupuolen mukaista vertailua, jonka tulos on, että fyysisen väkivallan viranomaisarviointi<br />
huoltoriitaprosessissa ei selkeästi eriydy vanhemman sukupuolen mukaan 37 .<br />
Isien ja äitien mahdollista väkivaltaisuutta käsitellään huoltoriidoissa pitkälti hyvin samaan<br />
tapaan: kummankin sukupuolen mahdollista väkivaltaa ”katoaa” asiakirjoista paljon,<br />
siitä kirjoitetaan epätarkasti ja häivyttäen ja sen merkitys lapsen edun kannalta kielletään<br />
usein samankaltaisin sanankääntein ja ymmärryksin. Yhtälailla molempien vanhempien<br />
väkivaltaisuudesta on oltava uskottavaa näyttöä, jotta se voisi vaikuttaa asiakirjateksteihin<br />
kirjatusti oikeuden päätöksiin tai sosiaalityöntekijöiden tuomareille antamiin<br />
suosituksiin. Oikeuden perusteluiden kohdalla tuli esiin, että väkivalta, jonka sanottiin<br />
vaikuttaneen tuomarin päätökseen, oli useimmiten isien tekemää. Tämän huomion<br />
rinnalle on nostettava kuitenkin se taustatekijä, että äiteihin kohdistuu väitteitä väkivallasta<br />
selkeästi vähemmän kuin isiin ja erilaista kirjallista näyttöä siitä kerrotaan myös<br />
olevan suhteellisesti vähemmän. Aineiston perusteella ei pysty systemaattisesti arvioimaan<br />
väitetyn väkivallan vakavuutta, joten sen huomiointi suhteessa äitien ja isien väkivallan<br />
käsittelyyn ei ollut mahdollista.<br />
Tutkimuksen luvussa kaksi kuvasin, millaisia ongelmia huolto- ja tapaamiskäytännöissä<br />
oli nähty koskien erityisesti isien mahdollista väkivaltaisuutta. Vastaavat huolet<br />
ja viranomaiskäytäntöjen ongelmat näyttävät tämän tutkimuksen perusteella koskevat<br />
myös äitien väkivallan käyttöä. Väkivallan käsittely ei siis huoltoriidoissa jäsenny yksinkertaisesti<br />
vanhemman sukupuolen mukaan. Sukupuolistuneen väkivallan tutkimuksen<br />
perinteessä korostuu se ajatus, että juuri sukupuolen ja vallan problematiikka (ja sen<br />
37 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön väitteet kohdistuvat aineistossa miltei kaikki isiin, joten sen suhteen<br />
vertailua vanhemman sukupuolen perusteella oli mahdoton tehdä.<br />
234
Change language