Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

kiinnostuneita 2000-luvun alussa ja aihetta koskevan tutkimuksen vähäisyys nähtiin ongelmana.
Aineistonkeruun ja analyysin myötä kiinnostuin myös äitien väkivaltaisuutta
koskevien kuvausten ja väitteiden saamasta viranomaiskäsittelystä.
Niin tutkimuskysymyksissä kuin myöhemmin analyysissäkin kirjoitan väkivallasta
ehdollisena. Puhun mahdollisesta väkivallasta, väkivaltaväitteistä ja esiin tuodusta väkivallasta.
Työtä aloittaessani käytin paljon ilmausta ”tapaukset, joissa on väkivaltaa taustalla”.
Päädyin tätä ehdollisempiin sanamuotoihin, koska huoltoriitojen asiakirjoista
koostuva aineisto on rajallinen väkivallan toteennäyttämisessä. Vältän myös sanoja
”syyttää” ja ”väkivaltasyytös” sen vuoksi, että ne saattaisivat johtaa lukijan ajattelemaan
rikosoikeudellista prosessia. Huoltoriidoissa on kyse perheoikeudellisista oikeudenkäynneistä,
joiden tavoitteena on määritellä ja toteuttaa lapsen etua kulloisessakin tapauksessa.
Oikeudenkäynnit eivät perustu syyttäjän nostamille syytteille vaan vanhempien
hakemuksille.
4.2 Huoltoriitojen oikeudenkäyntiasiakirjat tutkimusaineistona
Tutkimusaineisto koostuu 158 huoltoriidan oikeudenkäyntiasiakirjoista, jotka olen kerännyt
kolmesta käräjäoikeudesta ja neljästä hovioikeudesta eri puolilta Suomea. Huoltoriidat
ovat vuosilta 2001-2003. Kotimaisia huolto- ja tapaamiskäytäntöjä säätelevä
lainsäädäntö ei ole muuttunut tuon ajankohdan ja tutkimuksen valmistumisen välisenä
aikana. Olen valinnut aineistooni tapaukset sillä perusteella, että niissä on jossain vaiheessa
oikeusprosessia kirjattu asiakirjoihin väite toisen tai molempien vanhempien tekemästä
fyysisestä väkivallasta, väkivallan uhasta tai lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Väkivalta voi olla myös isä- tai äitipuolten tekemää.
56