24.11.2014 Views

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

päätynyt siihen johtopäätökseen, että väkivaltaväitteet eivät oleellisesti liity vanhemmuuteen<br />

ja lapsen edun arviointiin. Väkivallan ja varsinkin parisuhdeväkivallan, vanhemmuuden<br />

ja lapsen hyvän määrittäminen toisistaan erillisiksi asioiksi on kohtuullisen<br />

yleinen ilmiö väkivaltaa koskevissa kulttuurissa ymmärryksissä ja viranomais- ja auttamiskäytännöissä<br />

(Eriksson 2007; Hautanen 2005; Keskinen 2005b, Peled 2000). Lisäksi<br />

väkivaltasyytöksiä ja huoltoriitoja koskevissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa on taipumusta<br />

nähdä väkivaltasyytökset tarkoitushakuisena kiusantekona. Myös tuomioistuimissa<br />

saattaa olla tämäntyyppistä ajattelua, mikä voi johtaa väkivaltaväitteiden nopeaan<br />

väistämiseen.<br />

Toisaalta on mahdollista, että tuomarit ovat miettineet väkivaltaa enemmänkin,<br />

mutta sitä ei ole perusteluja kirjoitettaessa erotettu muusta vanhempien ja lasten elämän<br />

arvioimisesta. Väkivalta voi esimerkiksi sulautua osaksi muita ongelmia. Voi myös olla<br />

niin, että väkivalta vaikuttaa ratkaisun taustalla, mutta sitä ei jostain syystä haluta tuoda<br />

esille. Tämä on kuitenkin arveluttava käytäntö, koska lain mukaan ratkaisuun vaikuttavien<br />

seikkojen ja oikeudellisen päättelyn pitää näkyä perusteluissa (OK 24. luku 4 §).<br />

Ratkaisuun oikeasti vaikuttavien asioiden sivuuttaminen perusteluissa on ongelma oikeudenkäytön<br />

läpinäkyvyyden kannalta: asianosaisilla ja muilla yhteiskunnan jäsenillä<br />

pitää olla periaatteessa mahdollisuus tietää, mitkä seikat vaikuttavat tuomioistuinten tekemiin<br />

ratkaisuihin (Laukkanen 2002, 113–114; Virolainen & Martikainen 2003, 12).<br />

On myös mahdollista, että väkivaltaväitteen esittäjä on luopunut väitteestään prosessin<br />

kuluessa. Huoltoriitaprosessit ovat kuukausien mittaisia. Ne alkavat asiakirjojen<br />

lähettämisellä ja käsittelyllä. Sitten seuraavat valmisteluistunnot ennen pääkäsittelyä –<br />

ja näissä valmisteluistunnoissa väitteistä saatetaan luopua. Näin voi tapahtua esimerkiksi<br />

silloin, kun väite on tekaistu. Kun väitteen tekijä luopuu väitteestään, oikeuskaan ei<br />

luonnollisesti ota siihen kantaa. Eli väite väkivallasta voi menettää merkityksensä prosessissa<br />

jo ennen ratkaisun tekemistä ja perustelujen kirjoittamista.<br />

Yksi varteenotettava selittävä tekijä väkivallan sivuuttamiselle tai hienovaraiselle<br />

käsittelylle on, että huoltoriidan perusteluissa pyritään mitä ilmeisimmin rakentavaan<br />

kielenkäyttöön. Tässä huoltoriidat eroavat merkittävästi esimerkiksi rikosoikeudellisista<br />

oikeudenkäynneistä. Asia tuli esiin, kun eräässä hovioikeudessa keskustelin henkilökunnan<br />

jäsenen kanssa tutkimushankkeestani aineiston keräämisen lomassa. Myös moni<br />

kuvaamani aineistoesimerkki tukee tätä käsitystä, ja lisäksi huoltoriitojen perustelemisesta<br />

annetuissa suosituksissa on viitteitä tähän suuntaan (Helsingin hovioikeuspiirin<br />

laatuhanke 2007, 60). Tavoitteena on kirjoittaa sellaiset perustelut, jotka olisivat vanhemmille<br />

hyvä ja kannustava lähtökohta vanhemmuuden toteuttamiseen tulevaisuudes-<br />

170

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!